Cathy (Julianne Moore) on 50-luvun valkoinen mallivaimo, joka huolehtii mustan kotiapulaisen ”avustuksella” kodista ja lapsista kun aviomies Frank (Dennis Quaid) menestyy liike-elämässä. Ilta jolloin Frank on taas liian kiireinen töissä tullakseen kotiin edes päivälliselle ja Cathy päättää viedä päivällisen miehelleen työpaikalle muuttaa kuitenkin kaiken: Cathy näkee miehensä harrastavan seksiä toisen miehen kanssa ja hänen maailmansa alkaa murentua. Ahdingossaan Cathy saa kuitenkin tukea hyvin yllättävältä taholta, mustalta puutarhuriltaan Raymondilta (Dennis Haysbert). Mutta eletään aikaa jolloin Rosa Parksin ei:n kaiut eivät ole vielä murtaneet rotusortoa Yhdysvalloissa ja tämä hengenheimolaisuus ei jää huomaamatta pienen yhteisön seurapiirirouvilta.
Kategoriat
Rent (Chris Columbus, 2005)
Mark (Anthony Rapp), Roger (Adam Pascal), Mimi (Rosario Dawson), Tom (Jesse L. Martin), Angel (Wilson Jermaine Heredia), Maureen (Idina Menzel), Joanne (Tracie Thoms) ja Benjamin (Taye Diggs) ovat ystäviä enemmän ja vähemmän hyväntahtoisissa väleissä toisiinsa. Suurin osa porukasta on lähes asunnotonta, köyhää ja tai hiv-positiivista. Polttava kysymys on miten maksetaan vuokra ja pidetään katto – vaikkakin kylmä sellainen – pään päällä kun yksi kavereista ajaa kaavamuutosta ja uudisrakentamista alueelle. Vuodessa ehtii tapahtua paljon, eivätkä kaikki näe sitä loppuun.
Kategoriat
54 (Mark Christopher, 1998)
Eletään 70-lukua ja yökerho Studio 54 New Yorkissa on seurapiiripalstojen kuumin uutisten lähde. Shane O’Shea (Ryan Phillippe) katselee kaihoisasti joen yli Jerseystä New Yorkiin ja haaveilee saippuasarjatähtösestä nimeltä Julia Black (Neve Campbell). Ilta jona hän suostuttelee kaverinsa matkaamaan pari mailia pitemmälle 54:een muuttaa hänen elämänsä kun yökerhon notoriöösi omistaja Steve Rubell (Mike Meyers) iskee häneen silmänsä. Shanesta tulee Shane 54, yökerhon kuumin baarimikko ja elämä on suloista päihtymystä. Steven unelmaa seuraa kuitenkin krapula, josta toipuminen kestää vuosikymmenen.
Kategoriat
Kinsey (Bill Condon, 2004)
Alfred Kinsey (Liam Neeson) on tiukan uskonnollisen kasvatuksen saanut nuori etymologi joka tutkii äkämäpistiäisten taksonomiaa. Omat ja opiskelijoiden kokemukset seksuaalisista vaikeuksista saavat hänet kuitenkin kiinnostumaan siitä, kuinka vähän ihmisen seksuaalista käyttäytymistä on tutkittu. Aiheesta tulee hänelle suorastaan pakkomielle ja Kinsey haluaa vastata toistuvaan kysymykseen ”Olenko minä normaali?” 1950-luvun Yhdysvalloissa hänen tutkimuksen aiheuttaa valtavan skandaalin kun yhtäkkiä koko maailma tietää, että jopa 37% amerikkalaisista miehistä on saanut orgamin toisen miehen kanssa ja että paitsi tyttäret, myös isoäidit masturboivat.
Bobbyllä (Andrew Chalmers / Erik Smith / Colin Farrell) ei näyttäisi menevän vahvasti: hänen isoveljensä kuolee tapaturmaisesti ja äiti seuraa pian perässä. Juuri kun Bobby on löytänyt nörtti-Jonathanin (Harris Allan / Dallas Roberts) ja ystävystynyt myös hänen perheensä kanssa myös Bobbyn isä kuolee. Bobby saa kodin Jonathanin kotona ja pojat kiintyvät toisiinsa eikä Bobbyllä todellakaan mene huonosti. Jonathan lähtee kuitenkin yliopistoon opiskelemaan ja muutaman vuoden päästä hänen vanhempansa muuttavat Arizonaan pakoon Clevelandin kylmiä talvia. Bobby päättää seurata Jonathania New Yorkiin. Jonathan asuu Claren (Robin Wright Penn) kanssa ja Bobby ihastuu tähän välittömästi. Syntyy positiivinen kolmiodraama joka syvenee vuosien mittaan sateenkaariperheeksi.
Kategoriat
Capote (Bennett Miller, 2005)
Truman Capote (Philip Seymour Hoffman) kiinnittää huomiota lehtiuutiseen perheen murhasta Kansasissa ja lähtee penkomaan tapahtunutta. Apunaan hänellä on Harper Lee (Catherine Keener) joka viimeistelee omaa teostaan ”Kuin surmaisi satakielen” (To kill a mockingbird). Capoten aiempi teos ”Aamiainen Tiffanyllä” (Breakfast at Tiffany’s) avaa dandylle ovia Kansasissa ja hän pääsee syvälle tapahtumiin. Lähtee liikkeelle prosessi, joka päättyy tappajien teloitukseen ja ”Kylmäverisesti” (In Cold Blood) -kirjan julkaisemiseen.
Yacoubian on 1930-luvulla rakennettu ylhäisötalo Kairossa. Kuusikymmentä vuotta rakentamisensa jälkeen sen katolla elää kuitenkin toinen maailma. Mennen loiston pasha riitelee sisarensa kanssa ja murehtii menneitä elämänvalintojaan virheiksi. Uuden loiston nousukkaalla on murheita sekä vaimonsa että bisneksensä kanssa ja jalkaa pitäisi työntää vielä politiikkaankin. Katolla yritetään raapia elanto kokoon lääppivien miesten alaisena ja ”vain” talonmiehen poikana.
Another Gay Moviesta tuttu jengi on koolla taas. Nyt vietetään Spring breakiä Floridassa ja osallistutaan Gays Gone Wild -kisaan jossa tavoitteena on panna mahdollisimman montaa. Ykkösosan jengistä on jäljellä kaksi näyttelijää, muutoin kaarti on vaihtunut – enkä ihmettele. Kuten edellisessä osassa joukkoon mahtuu joku tunnettu pornotähtikin. Alastomuutta, pornoa ja huonoja vitsejä on tarjolla vielä enemmän kuin ensimmäisessä osassa siihen pisteeseen saakka että elokuva on kuvottavaa sontaa. Huumoria väännetään satiaisista, oksennuksesta ja kusesta. Tämä elokuva on ehdoton ja lyömätön pohjanoteeraus kaikista näkemistäni. Jos mikään elokuvateatteri kehtaisia tätä esittää, minä en kehtaisi näyttäytyä tulossa ulos siitä näytöksen jälkeen. ÄLÄ katso tätä elokuvaa! Kouluarvosana 4.
Sofia (Sook-Yin Lee) on seksuaaliterapeutti joka ei voi itse saada orgasmia. James (Paul Dawson) on masentunut videodokumentaristi wanna-be. Severin (Lindsay Beamish) on ahdistunut ja sulkeutunut domina. Jamie (PJ DeBoy) on Jamesin poikaystävä, jolla ei ole aavistustakaan poikaystävänsä mielentilasta. Rob (Raphael Barker) on Sofian epätoivoinen aviomies joka tuntee itsensä riittämättömäksi koska ei kykene antamaan vaimolleen orgasmia. Caleb (Peter Stickles) on vainooja (stalker) ja suojelusenkeli, joka kuvaa Jamesin ja Jamien elämää jumaloiden näitä. Ceth (Jay Brannan) on polyamoristi, jonka Jamie ”adoptoi” Shortbusista suhteeseensa Jamesin kanssa pelastamaan suhdetta. Tobias (Alan Mandell) on huomattavan kypsään ikään ehtinyt New Yorkin entinen pormestari, joka etsii lämpöä ja läheisyyttä Shortbusista. Justin Bond omana itsenään on Shortbusin emäntä. He kaikki – ja aika monta muuta – kohtaavat Shortbusissa etsien onnea. Ja mikä Shortbus on? No se ei oikeastaan ole bordelli vaikka sieltä ehkä seksipalveluita saakin. Eikä se oikeastaan ole swingers clubkaan koska useinkaan ei voi puhua pareista. Boheemi se kyllä on ja dekadentti. Ai niin ja siellä harrastetaan todennäköisesti kaikkia ihmisen tuntemia paheita ja keksitään uusiakin.
Kategoriat
Kuka Matthew Shepard?
Matthew Shepardin nimi ei ole suomalaisille tuttu, mutta sen pitäisi olla, joten tiivistetäänpä tarina tähän ensin tosi lyhyesti:
Matthew Shepard oli 21-vuotias, avoin, homoseksuaalinen yliopisto-opiskelija. Lokakuun 6. päivä 1998 hän oli yksin baarissa Laramiessa, joka on suurinpiirtein Savonlinnan tai Vihdin kokoinen pikku kaupunki Wyomingissa Yhdysvalloissa. Hän tarttui Aaron James McKinneyn ja Russell Arthur Hendersonin tarjoukseen ja lähti heidän kyydissään baarista kotiin. 18 tuntia myöhemmin pyöräilemässä kaupungin ulkopuolella ollut Aaron Kreifels luuli häntä ensin variksenpelättimeksi mutta soitti apua kun tajusi että aitaan sidottu hahmo on ihminen. Viisi päivää myöhemmin Matthew Shepard kuoli sairaalassa päävammoihin tulematta koskaan tajuihinsa. McKinneyn ja Hendersonin tunnustusten ja todistusaineiston perusteella vammat syntyivät kun miehet hakkasivat aitaan sidottua Matthewtä nyrkein ja pistoolilla. Yksityiskohtaisemman version tarinasta löydät Wikipediasta englanniksi.
Matthew Shepardin tapaus on yksi niitä harvalukuisia asioita, joista en pysty puhumaan objektiivisesti. Siinä yhdistyvät väkivalta, tyhmyys, kuolemantuomio ja välinpitämättömyys tavalla, joka saa pulssini nousemaan välittömästi ja mielentilani varsin herkäksi. Matthew oli minua kaksi vuotta nuorempi ja hänen kuolemansa sattui aikaan, jolloin jo seurasin maailman hlbt-tapahtumia netin välityksellä. Uutiset tapauksesta levisivät nopeasti hlbt-verkostojen kautta Suomeenkin ja järkyttivät myös suomalaista yhteisöä. Muistan jo tuolloin olleeni syvästi järkyttynyt tapahtuneesta. Nyt Israelin ampumistapaus sai minut tarttumaan jo pitkään aikaa vuoroaan odottaneeseen Matthew Shepard Storyyn ja The Laramie Projectiin. Kumpaakaan ei ole nähty Suomen televisiossa.