Tero Kankaanperä
Robert (Tomasz Ziętek) kokee vääryydeksi tavan jolla miliisi pahoinpitelee homoja 1985 Puolassa. Kun hänen esimiehensä sulkee murhatutkimuksen näennäisin todistein ja kuolleen todistajan pakotettu tunnustus kädessään, hän kävelee isänsä, poliisipäällikön, luo. Isä kieltää häntä myöskään jatkamasta tapauksen tutkimista. Tämä ei sovi nuorelle ylikonstaapelille vaan hän varastaa tapauskansiot ja jatkaa salaa tapahtumien tonkimista.
Allen Ginsberg (Daniel Radcliffe) tapaa Columbian yliopistoon päästyään 1943 Lucien Carrin (Dane DeHaan) ja edelleen William Burroughsin (Ben Foster) ja Jack Kerouacin (Jack Huston). Yhdessä nuoret herrat ryyppäävät, polttelevat ja vetävät heroiinia surutta. Aineiden siivittäminä yliopiston kirjaston aarteet vaihtuvat sen kiellettyjen kirjojen varaston sisältöön ja rehtorin toimiston tuolia kulutetaan ahkeraan erottamiskuulemisissa. Vasta kun Carr tappaa David Kammererin (Michael C. Hall) palaa järki Ginsbergin päähän – hetkeksi.
King Cobra on dramatisoitu Cobra Videon tuottajan Bryan Kocisin ja taiteilijanimellä Brent Corrigan tunnetun pornotähden tarina. Brent Corrigan oli Cobra Videon jättipotti ja tie tähtiin. Tähden riitauduttua Bryan Kocisin kanssa hänelle kuitenkin selvisi että taitelijanimi Brent Corrigan oli Kocisin omistama tavaramerkki eikä hän voinut tehdä töitä sillä. Pisteen ongelmille pisti lopullisella tapaa kilpailija joka himoitsi tähteä itselleen.
Karen (Alison Lohman) pestautuu 1972 Vincen (Colin Firth) muistelmien haamukirjoittajaksi koska hän on ihaillut Lannyä (Kevin Bacon) ja Vinceä kohtaamisestaan heidän kanssaan 15 vuotta aiemmin. Toinen syy on mysteeriksi jäänyt Maureenin (Rachel Blanchard) kuolema, joka epäilemättä liittyy miehiin vaikka sitä ei heihin pystytäkään yhdistämään. Ihastus Lannyyn uhkaa romuttaa koko elämänkertaprojektin, eikä auta yhtään, Lannyn tekeillä olevan ”virallisen” muistelmateoksen uudet luvut tupsahtelevat Karenille kotiin.
Pienen Kromerin kylän lähellä kiertelee nuori susipari, Gabriel (James Layton) ja Seth (Lee Williams). Pojat ovat ihastuneita toisiinsa mutta Seth vasta opettelee elämää vihattuna sutena. Samaan aikaan Fanny (Rita Davies) ja Doreen (Margaret Towner) tekevät selvää emännästään myrkyttämällä ja lavastavat sudet syyllisiksi. Kylän pappi (Kevin Moore) yllyttää kyläläiset raivoisaan susijahtiin parhaassa lynkkausjengin perinteessä ja elämä muuttuu vielä hauraammaksi Gabrielille ja Sethille.
Joe Orton (1933-1967) oli brittiläinen näytelmäkirjailija joka tuli tunnetuksi julkeista mustista komedioistaan. Prick up your ears on hänen elämänkertansa elokuvana. Tarinaa kehystää tarina John Lahrista (Wallace Shawn) tekemässä taustatutkimusta elämänkertaa varten. Ortonia elokuvassa näyttelee Gary Oldman ja hänen rakastajaansa, Kenneth Halliwellia Alfred Molina. Kolmatta keskeistä pääosaa, Ortonin agenttina toiminutta Peggy Ramsaytä, esittää Vanessa Redgrave.
Richard Loeb (Daniel Schlachet) ja Nathan Leopold Jr (Craig Chester) ovat miespari 1920-luvun Yhdysvalloissa. Miesten suhde perustuu yhdessä tehtyihin rikoksiin, jotka eskaloituva ikkunoiden rikkomisesta ja tuhopoltoista lapsen murhaksi. Leopold & Loeb: Lapsenmurhaajien tarina, alkuperäiseltä nimeltään Swoon, seuraa murhan tutkintaa ja oikeudenkäyntiä sekä miesten vankeusrangaistusta, värittäen tarinaa voimakkaasti aikansa käsityksin ja asentein. Elokuva perustuu tositarinaan ja se sisältää alkuperäistä filmiaineistoa.
Pauline (Melanie Lynskey) on työväenluokan tyttö ankarassa tyttökoulussa Christchurchissä, 1950-luvun Uudessa Seelannissa. Paulinen luokalle tulee uusi tyttö, Juliet (Kate Winslet), jonka kanssa Pauline ystävystyy luokkaerosta huolimatta. Yhdessä Pauline ja Juliet kehittelevät fantasiakuningaskunnan jonka hallitsijasukuun he samastuvat. Samalla ote todellisesta elämästä alkaa karata, ystävyys muuttuu rakkaudeksi ja intohimo pakkomielteeksi. Kun Paulinen ja Julietin vanhemmat alkavat huolestua tilanteesta, asiat karkaavat lopullisesti käsistä.
Truman Capote (Philip Seymour Hoffman) kiinnittää huomiota lehtiuutiseen perheen murhasta Kansasissa ja lähtee penkomaan tapahtunutta. Apunaan hänellä on Harper Lee (Catherine Keener) joka viimeistelee omaa teostaan ”Kuin surmaisi satakielen” (To kill a mockingbird). Capoten aiempi teos ”Aamiainen Tiffanyllä” (Breakfast at Tiffany’s) avaa dandylle ovia Kansasissa ja hän pääsee syvälle tapahtumiin. Lähtee liikkeelle prosessi, joka päättyy tappajien teloitukseen ja ”Kylmäverisesti” (In Cold Blood) -kirjan julkaisemiseen.
Matthew Shepardin nimi ei ole suomalaisille tuttu, mutta sen pitäisi olla, joten tiivistetäänpä tarina tähän ensin tosi lyhyesti:
Matthew Shepard oli 21-vuotias, avoin, homoseksuaalinen yliopisto-opiskelija. Lokakuun 6. päivä 1998 hän oli yksin baarissa Laramiessa, joka on suurinpiirtein Savonlinnan tai Vihdin kokoinen pikku kaupunki Wyomingissa Yhdysvalloissa. Hän tarttui Aaron James McKinneyn ja Russell Arthur Hendersonin tarjoukseen ja lähti heidän kyydissään baarista kotiin. 18 tuntia myöhemmin pyöräilemässä kaupungin ulkopuolella ollut Aaron Kreifels luuli häntä ensin variksenpelättimeksi mutta soitti apua kun tajusi että aitaan sidottu hahmo on ihminen. Viisi päivää myöhemmin Matthew Shepard kuoli sairaalassa päävammoihin tulematta koskaan tajuihinsa. McKinneyn ja Hendersonin tunnustusten ja todistusaineiston perusteella vammat syntyivät kun miehet hakkasivat aitaan sidottua Matthewtä nyrkein ja pistoolilla. Yksityiskohtaisemman version tarinasta löydät Wikipediasta englanniksi.
Matthew Shepardin tapaus on yksi niitä harvalukuisia asioita, joista en pysty puhumaan objektiivisesti. Siinä yhdistyvät väkivalta, tyhmyys, kuolemantuomio ja välinpitämättömyys tavalla, joka saa pulssini nousemaan välittömästi ja mielentilani varsin herkäksi. Matthew oli minua kaksi vuotta nuorempi ja hänen kuolemansa sattui aikaan, jolloin jo seurasin maailman hlbt-tapahtumia netin välityksellä. Uutiset tapauksesta levisivät nopeasti hlbt-verkostojen kautta Suomeenkin ja järkyttivät myös suomalaista yhteisöä. Muistan jo tuolloin olleeni syvästi järkyttynyt tapahtuneesta. Nyt Israelin ampumistapaus sai minut tarttumaan jo pitkään aikaa vuoroaan odottaneeseen Matthew Shepard Storyyn ja The Laramie Projectiin. Kumpaakaan ei ole nähty Suomen televisiossa.