
Vihdoinkin kesä!


Pride-kausi on taas alkamassa ja minulle on kivi kengässä pride-sanan käyttö suomenkielessä. Se on otettu osaksi kieltämme, ja jopa yhdistysten nimiä, tarkemmin pohtimatta, välittääkö se suomalaiselle lukijalle tai kuulijalle merkityksensä oikein. Vaikka sanan kritiikki julkisuudessa onkin usein läpinäkyvää sateenkaarivihamielisyyden peittelemistä, olisi järjestäjienkin usein hyvä pysähtyä sanan merkityksen äärelle.
Tämä blogi on sivistetty versio työssäni Kuopion Vihreiden toiminnanjohtajana reilu vuosi sitten kirjoittamastani rantistä.
Jo ennen vuotta 2020 tehtiin verkkotapahtumia joissa ihmiset keskustelivat taloudesta, teknologiasta, tulevaisuudesta, ihmisoikeuksista tai politiikasta. Koronaepidemia kuitenkin pakotti kaikki viestinsä kansalaisten tietoisuuteen haluavat tahot verkkoon heitä tavoittelemaan ja uusia verkkolähetysten tekijöitä nousi kilpailemaan keskenään valtavia määriä. Miten herättää kiinnostus ja pärjätä kilpailussa?
Kirjoitin kesäkuussa 2008 blogin siirtymästäni pääasialliseksi Linux-käyttäjäksi Ubuntu 8.04 julkaisun myötä. Päivitettyäni eilen sekä työ- että kotiläppärini juuri ilmestyneeseen Pop OS versioon 22.04, tuumin että olisi hyvä hetki päivittää näkemystäni Linuxin kypsyydestä valtavirran työpöytäkäyttöön.
Muutettuani nykyiseen asuntooni huomasin ensimmäisenä kesänä että parvekkeeni sopii lasitettuna ja länsiaurinkoisena varsin hyvin parvekeviljelyyn. Lämpökäsitelty terassilaudoitus, köysiriippuhylly ja parikymmentä toinen toistaan suurempaa altakasteluruukkua ja parvekelaatikkoa on kaikki mitä tarvitsen elpyäkseni talvesta kevätauringossa.
Olen usein yhdistyskoulutuksissa toistanut: ”Valta yhdistyksissä kuuluu jäsenille. Jäsenet käyttävät valtaa yhdistyksen kokouksissa. Yhdistyksen kokousten päätöksiä – siis myös talousarviota ja toimintasuunnitelmaa – on syytä pitää jäsenten tahdon ilmaisuna.” Jos yhdistyksen hallitus poikkeaa tästä jäsenten tahdosta se voi kohdata parlamentaarisen vastuun tai äärimmäisessä tapauksessa vahingonkorvausvastuun.
Toteutuuko jäsenten oikeus käyttää valtaansa täysimääräisesti siinä tavassa jolla yhdistyksen tilinpäätökset ja talousarviot esitellään yhdistyksen kokoukselle?
Kysymys jota olen paljon pohtinut on, toteutuuko jäsenten oikeus käyttää valtaansa täysimääräisesti siinä tavassa jolla yhdistyksen tilinpäätökset ja talousarviot esitellään yhdistyksen kokoukselle? Voi myös kysyä voivatko jäsenet tosiasiassa ohjata yhdistyksen (hallituksen) toimintaa toimintasuunnitelmalla? Olen molempia aiheita sivunnut aiemmin kirjoituksissani blogissa.
Tällä kertaa esitän pari tapaa käsitellä yhdistyksen taloutta ymmärrettävämmällä tavalla ja siten syventää jäsendemokratian toimintaa.