Avainsana: musiikki
-
Bohemian Rhapsody (Bryan Singer, 2018)
★★☆☆☆
Syyslukukausi 1991 lähestyy loppuaan ja Laukaan lukion käytäville kantautuu useamman luokan avoimesta televisiosta ”Show must go on” MTV:ltä. Musiikkivideon ehtii nähdä monta kertaa päivän mittaan välitunneilla ja kuulla koulupäivän ulkopuolella radiosta toistuvasti. Olin tullut ulos vanhemmilleni äskettäin ja elettiin aikaa kun AIDS vielä tappoi miljoonia vuosittain kehittyneissäkin maissa. Freddien kuolema kosketti ja huolestutti. Samalla sain
-
Those people (Joey Kuhn, 2015)
★★★★☆
Charlie (Jonathan Gordon) on rakastanut Sebastiania (Jason Ralph) varhaisteini-iän suudelmasta alkaen ymmärtäen että rakkaus ei ole vain veljellistä parhaiden ystävien kesken vaan että hän haluaa myös jakaa elämänsä Sebastianin kanssa. Sebastian on piloille hemmoteltu rikas newyorkilaiskakara jonka maailma romahti kun isä viimein pistettiin kiven sisään talousrikoksista. Paparazzit vartioivat kaatohuoneiston tornin juurella eikä Sebastian pääse lähtemään
-
Mies joka rakasti Yngveä (Stian Kristiansen, 2008)
★★★★☆
On vuosi 1989 ja Stavangerin nuoria ei innosta ollenkaan opettajansa tapaan Berliinin muurin murtuminen vaan se, että Mathias Rust Band on saanut ensimmäisen keikansa lämppärinä paljon nimekkäämmälle porukalle. Jarle (Rolf Kristian Larsen) harjoittelee kavereidensa kanssa innolla, mutta sitten luokalle tulee kesken vuoden Yngve (Ole Christoffer Ertvaag) eikä Jarle ole enää ollenkaan varma onko Katrine (Ida
-
Hedwig and the Angry Inch (John Cameron Mitchell, 2001)
★★★☆☆
Hansel (Ben Mayer-Goodman) jää äitinsä (Alberta Watson) kanssa kahden Itä-Berliiniin äidin heittäessä amerikkalaissotilaan, joka on pojan isä, ulos. Hansel kuuntelee vain amerikkalaisohjelmia ja unelmoi paosta länteen. Tilaisuus tarjoutuu kun toinen jaettuun kaupunkiin sijoitettu amerikkalaissotilas ihastuu Hanseliin ja haluaa naida tämän. Yhdessä pojan äidin kanssa Luther (Maurice Dean Wint) juonii suunnitelman, jonka mukaan poika saa äitinsä
-
54 (Mark Christopher, 1998)
★★★☆☆
Eletään 70-lukua ja yökerho Studio 54 New Yorkissa on seurapiiripalstojen kuumin uutisten lähde. Shane O’Shea (Ryan Phillippe) katselee kaihoisasti joen yli Jerseystä New Yorkiin ja haaveilee saippuasarjatähtösestä nimeltä Julia Black (Neve Campbell). Ilta jona hän suostuttelee kaverinsa matkaamaan pari mailia pitemmälle 54:een muuttaa hänen elämänsä kun yökerhon notoriöösi omistaja Steve Rubell (Mike Meyers) iskee häneen
-
When Love Comes (Garth Maxwell, 1998)
★★★☆☆
Stephen (Simon Prast) isännöi kotiin L.A.:stä palaavaa ystäväänsä, Katietä (Rena Owen) ja kipuilee vastakaiutonta rakkauttaan Markiin (Dean O’Gorman). Katie on kokenut romahduksen parin hitin ihmeestä has-beeniksi ja yrittää löytää tien eteenpäin palaamalla ystävänsä luokse kotiin Uuteen Seelantiin. Mark imee kundeja huumeita vastaan ja kirjoittaa pöllyssä sanoituksia jonkinlaisen punk-duon muodostaville Figille (Nancy Brunning) ja Sallylle (Sophia
