Tero KankaanperäEinar Wegener (Eddie Redmayne) poseeraa vaimolleen (Alicia Vikander) balettitanssijaystävänsä kengissä ja mekossa tämän tehtyä jälleen oharit muotokuvaistunnosta. Ylitsevuotavat tuntemukset synnyttävät Lilin joka vuosien mittaan lopulta nielaiseen Einarin ja pakottaa pariskunnan rakentamaan suhteensa uudelleen.
{youtube}C0ppUzMhmXY{/youtube}
Saanko olla totta? ilmestyi jo neljä vuotta sitten. Se on lojunut ensin toista vuotta lukemattomien kirjojen pinossani – melko mittava pino – ja sitten ollut luettavana toista vuotta. En tiedä onko se enemmän ähkyä hlbtiq-kirjallisuudesta vai epätasaista laatua artikkeleissa.
Kirja jakautuu oikeastaan kahteen osaan: hlbtiq-henkilöiden ja heidän läheistensä kertomuksiin elämänvaiheista joissa he ovat tarvinneet ammatillista apua ja ammattilaisten artikkeleihin hlbtiq-asiakkaiden kohtaamisesta erilaisissa viitekehyksissä. Kirjan toimittajilla on vaikuttava kokemus aihepiiristä ja kirjoittajissa on arvostettuja asiantuntijoita kuten Maarit Huuska, Arja Penttinen ja Jack Dreschner.
Vanhempien äärimmäiset reaktiot ulostuloon ovat johtaneet hlbtiq-nuorten kodittomuuteen Suomessakin mutta ne ovat harvinaistuneet viime vuosikymmeninä. Usein lapsen ulostulo on vanhemmille jonkinlaisen kriisin aihe mutta ajan, tiedon ja ajattelun kanssa nämä kriisit johtavat useimmiten hyväksyntään tai ainakin suvaitsemiseen. Enenevässä määrin kuulee myös tarinoita ongelmattomilta vaikuttavista ulostuloista.
Lukas (Rick Okon) on keskeneräinen. Keskeneräisyytensä vuoksi hän tulee sijoitetuksi miehenä naisten asuntolaan. Keskellä valtavaa hämmennystä tukena on kuitenkin entinen koulukaveri Ine (Liv Lisa Fries) ja videoblogiyhteisön muut keskeneräiset. Tervetuliaisbileissä kuvaan astuu jumalainen Fabio (Maximilian Befort) ja sekoittaa Lukasin pään. Tunne on molemminpuolinen, mutta miten ylittää vaikea autuaan tietämättömyyden kuilu? Kiukkuinen pikku sisko ratkaisee ongelman tavalla joka syöksee kaiken raiteiltaan.
Paris is burning on dokumenttielokuva New Yorkin drag alakulttuurista 80-luvun lopussa. Se kertoo ”taloista” (houses) jotka järjestävät ”juhlia” (balls). ”Juhlien” ideana on tarjota artisteille mahdollisuus esiintyä (”walk”) sellaisena kuin haluaa. Drag on tässä ymmärrettävä hyvin laveasti ja alkuun dokumentissa onkin epätodellinen ja sekava tunnelma. 80-90-luvun taitteen muoti ei helpota tilannetta yhtään – odotan kauhulla sen paluuta! Dokumentissa esiintyy lukematon joukko drag taitelijoita, jotka ovat homoseksuaaleja, transvestiitteja tai transsukupuolisia – jotkut useampaakin yhtä aikaa. Siveään ja sivisteltyyn nykydragiin verrattuna kuvattu show on paljon henkilökohtaisempaa ja monimuotoisempaa. Paris is burning on varsin erikoinen katselukokemus. Kouluarvosana 7.
Marieta (Mónica Cervera) on narkoleptinen pre-op miehestä naiseksi (M to F) transsukupuolinen. Hänen kämppäkaverinsa Tómas (Miguel O’Dogherty) on kääpiökasvuinen elämäntaiteilija, jonka bisneksillä on tapana mennä mönkään pääasiassa suunnittelijan tyhmyyden vuoksi. Hyväntahtoinen Marieta yrittää säästää rahaa sukupuolenkorjausleikkausta varten, mutta hänen anteliaisuutensa ja narkolepsiansa kampittavat projektia pahasti. Kun kuvioihin ilmestyy ritarillinen ja jumalaisen komea vihannestorin varastomies Raul (Pablo Puyol), ”jolla on peppu kuin persikka”, Marietan unelmat järkkyvät.
Ari (Alex Dimitriades) austraaliankreikkalainen, joka taistelee vähemmistökulttuurien ja -identiteettien ristipaineessa. Melbourne pursuaa muukalaisia ja monikulttuurisuus tuottaa kitkaa arkeen. Ari yrittää tulla toimeen näiden ristipaineiden kanssa ystäviensä tuella, mutta työttömyys, kotona vanhempien luona asuminen ja kätketty homoseksuaalisuus tekevät elämästä vaikeaa. Ahdistustaan Ari purkaa tupakkaan, viinaan ja huumeisiin.
Massimo (Andrea Renzi) kuolee nuorena ja jättää lesken (”Antonia”, Margherita Buy) suremaan nuoruuden rakkauttaan. Antonia löytää miehensä työpaikalta tuotujen tavaroiden joukosta kopion taulusta nimeltä ”The Ignorant Fairy” ja sen takaa rakkaudella kirjoitetun omistuskirjoituksen seitsemästä vuodesta rakastajalle. Lähtiessään palauttamaan taulua sen antajalle ja etsimään vastauksia Antonia löytää Michelen (Stefano Accrosi), toisen Massimon lesken, ja yhteisön joka rakastaa koko sydämestään vaikkei useinkaan saa rakkautta sukulaisiltaan.
Paul Prentice (Ropert Graves) ja Karl Foyle (Steven Mackintosh) olivat koulukavereita. Paul suojeli naisellisten tapojensa vuoksi kiusattua Karlia. Vuosia myöhemmin Kim Foylen taksi törmää moottoripyörälähetti Paul Prenticeen ja Kimin niin huolella varjelema elämä muuttuu yht’äkkiä kaoottiseksi.
Aamiainen Plutolla (Breakfast on Pluto) on juuri niin hyvä kuin ohjaaja Neil Jordanin ja pääosan esittäjän Cillian Murphyn nimi lupaavatkin. Patrick ”Kitten” Braden (Cillian) Murphy jätetään vauvana pappilan ovelle pienessä irlantilaisessa kylässä. Jo kouluikäisenä Patrick pistää koulun ja kylän sekaisin omaksumalla naisen roolin elämässä. Täysi-ikäisenä Patrick lähtee Lontooseen etsimään äitiään ja hän tulee ystävänsä kautta kytketyksi IRA:n baariin tekemään pommi-iskuun.