Joe Orton (1933-1967) oli brittiläinen näytelmäkirjailija joka tuli tunnetuksi julkeista mustista komedioistaan. Prick up your ears on hänen elämänkertansa elokuvana. Tarinaa kehystää tarina John Lahrista (Wallace Shawn) tekemässä taustatutkimusta elämänkertaa varten. Ortonia elokuvassa näyttelee Gary Oldman ja hänen rakastajaansa, Kenneth Halliwellia Alfred Molina. Kolmatta keskeistä pääosaa, Ortonin agenttina toiminutta Peggy Ramsaytä, esittää Vanessa Redgrave.
Avainsana: miehet
Ángel (Eduardo Noriega) ja Nene (Leonardo Sbaraglia) tunnetaan Kaksosina vaikka he eivät ole sukua toisilleen. Miehet ovat itseasiassa löytäneet toisensa vessaseksin kautta, mutta tekevät nyt kaiken yhdessä. Kaikki pitää sisällään ammattirikollisen törkyä ja pieleen mennyt rahakuljetuksen ryöstö saattaa heidät pakosalle yhdessä Cuervon (Pablo Echarri) ja parin muun kanssa. Paon aikana miesparin ongelmat kärjistyvät eikä Cuervo auta asioita yhtään.
Kategoriat
Chuck & Buck (Miguel Arteta, 2000)
Buckin (Mike White) äiti kuolee ja hän tapaa hautajaisissa lapsuuden parhaan kaverinsa Chuckin (Chris Weitz). Buckin yksinkertaisessa maailmassa se mitä tapahtui lapsuudessa ei koskaan saanut päätöstä, mutta Chuck on siirtynyt eteenpäin. Buck ei halua päästää irti ystävästään ja kirjoittaa näytelmän, jolla haluaa saada Chuckin muistamaan ja ymmärtämään. Viestin perille saaminen maailmojen välillä ei kuitenkaan ole helppoa ja Chuckillakin olisi jotain sanottavaa.
Ray (Paul Freeman) on eläkeikäinen taksikuski, jonka viikonloput täyttyvät touhusta kinastelevien lasten perheiden kanssa. Jim (Alun Armstrong) puolestaan jää eläkkeelle poikakoulusta johon hän tuli oppilaaksi kouluikäisenä ja ”unohti lähteä”. Jimin on tarkoitus tehdä kaksi asiaa ennen kuin kuolee: nähdä maailmaa ja rakastua. Jimin isän joutuminen sairaalaan paitsi lykkää matkalle lähtöä, myös pitkittää Rayn ja Jimin kohtaamista. Hyvin erilaisista taustoista tulevat miehet huomaavat toisen kiehtovan itseään oudolla tavalla ja miesten suhde syvenee.
Jeff (Russel Crowe) asuu isänsä Harryn (Jack Thompson) kanssa Sydneyssä ja toivoo löytävänsä miehen rinnalleen. Jeffin äiti on kuollut ja isä etsii naista rinnalleen vanhoilla päivillään. Molemmilla on muistot Jeffin isoäidistä, joka miehensä kuoltua löysi elämänkumppanin toisesta naisesta. Jeffin jäätyä kiinni itse teosta Harry otti asiakseen tutustua poikansa maailmaan ja miesten välille muodostui uskomaton isä-poika suhde. Mutta voiko tuo suhde estää kumpaakin löytämästä onnen?
Robert (John Bolger) ja Michael (Richard Ganoung) viettävät viimeisiä päiviään yhdessä ennen Robertin lähtöä työnantajansa komennukselle Afrikkaan. Eletään 80-luvun puoliväliä ja Michaelia rassaa eron lisäksi hänen ystävällään Nickillä (Steve Buscemi) todettu tappava sairaus, josta ei homopiireissä puhuta ääneen. Viimeiset päivät yhdessä sisältävät paljon päivällisiä ja bileitä ystävien kanssa ja niiden lomassa purkautuu auki paljon ihmissuhteiden kiemuroita.
Luis Molina (William Hurt) on keski-ikäinen naismainen homppeli eteläamerikkalaisessa vankilassa homoseksuaalisista teoista. Hän saa sellikaverikseen poliittisen vangin nimeltään Valentin Arregui (Raul Julia). Miesten erilaiset arvomaailmat ja näkemykset maailmasta synnyttävät kipunointia, joka purkautuu ajoittain äänekkäästi, mutta julman vankilajärjestelmän keskellä he kasvavat ymmärtämään toisiaan.
Kategoriat
Milk (Gus Van Sant, 2008)
Harvey Milk (Sean Penn) on 1970 suuren amerikkalaisen vakuutusyhtiön palveluksessa hajuttomana, mauttomana ja kaikin tavoin huomaamattomana. Hän iskee 40. syntymäpäivänään metrosta nuoren miehen, Scott Smithin (James Franco), josta tulee hänen pitkäaikainen elämänkumppaninsa. Ikäkriisi saa Milkin myös muuttamaan uraansa ja perustamaan Castron kameran San Franciscoon. Harveyn mitta tulee täytyy väkivaltaa yhtä paljon kanssaihmisten kuin poliisien taholta ja yhdessä liikkeeseensä kerääntyneiden aktivistien kanssa hän raivaa useiden epäonnistumisten kautta tiensä Yhdysvaltain ensimmäiseksi avoimesti homoseksuaaliseksi kaupunginvaltuutetuksi. Valtavalla voimainponnistuksella Milkin ympärille kerääntyneet aktivistit torppaavat Yhdysvaltain uskonnollisen äärioikeiston liikkeelle pistämän massiivisen vihakampanjan, joka on viemässä ihmisoikeuden homoilta ja lesboilta kautta maan. Milkin ura päättyy kuitenkin liian varhain ja traagisesti katkeroituneen ex-kollegan käden kautta.
Paul (James Dreyfus), Will (David Coffey) ja Adam (Darren Petrucci) ovat kolmekymmenkympin kriisin saavuttaneita vanhoja ystäviä teinivuosilta. Ben (Mark Sands), Matt (Michael Urwin) ja Owen (Andrew Ableson) ovat heidän poikaystäviään ja hoitojaan. Miehet kokoontuvat vanhalle mökillä tapaamaan ja pitämään hauskaa, mutta kenekään suhde ei kotoa lähtiessä ei ole erityisen vahvoissa kantimissa. Willin mukanaan tuoma hoito, Matt, parikymppinen herkku, sotkee kuvioita entisestään ja mökille eksyy myös Paulin veljen entinen poikaystävä James (Michael McGarth). Suhteita sekoitetaan ja salaisuuksia paljastuu viikonlopun aikana.
Patrick (Ben Weber), Dennis (Timothy Olyphant), Howie (Matt McGarth), Benji (Zach Braff) ja Cole (Dean Cain) ovat ystäviä, jotka ”eivät ole ystäviä koska ovat homoja mutta se on syy miksi heistä tuli ystäviä”. Cole on porukan komein ja kahlaa miehiä läpi melkoista tahtia muiden kateudeksi. Dennis kokee jonkinlaisen herätyksen ja dumppaa syötävän komean pokan syntymäpäiviensä jälkeen sängystä. Keittiöön kolutessaan hän törmää Keviniin (Andrew Keegan) joka ”ei muista koska tiesi olevansa homo, mutta muistaa että koki sen olevan ok ensimmäisen kerran tavattuaan tämän kaveriporukan”. Porukkaa yhdistää Jackin (John Mahoney) Broken Hearts -ravintola jossa useimmat heistä tarjoilevat. Jack on porukalle isähahmo ja tekee Patrickille terävän havainnon porukasta: ”Sometimes I wonder what you boys would do if you weren’t gay. You’d have no identity. Least one you could talk about, now it’s all you talk about. Talk about it so much that sometimes you forget all the other things you are.”