Allen Ginsberg (Daniel Radcliffe) tapaa Columbian yliopistoon päästyään 1943 Lucien Carrin (Dane DeHaan) ja edelleen William Burroughsin (Ben Foster) ja Jack Kerouacin (Jack Huston). Yhdessä nuoret herrat ryyppäävät, polttelevat ja vetävät heroiinia surutta. Aineiden siivittäminä yliopiston kirjaston aarteet vaihtuvat sen kiellettyjen kirjojen varaston sisältöön ja rehtorin toimiston tuolia kulutetaan ahkeraan erottamiskuulemisissa. Vasta kun Carr tappaa David Kammererin (Michael C. Hall) palaa järki Ginsbergin päähän – hetkeksi.
Avainsana: pakkomielle
Doc (Tanner Cohen) runkkaa katsellen Go:n (Matthew Camp) kuvia ja videoita. Hän tuottaa Tumbleriin fanfic-kuvia Go:sta photoshoppaamalla jonkun pornotähden kalun Go:n vartaloon. Pakkomielle ja humala tuottaa vihonviimeisen morkkiksen aiheen kun Doc lähettää Go:lle sähköpostia esiintyen dokumenttifilmin tekijänä. Pisteeksi i:n päälle Go vastaa Docille.
Testosterone (David Moreton, 2003)
Dean (David Sutcliffe) alkaa mennä palasiksi kun Pablo (Antonio Sabato Jr) häipyy ilman jäähyväisiä. Kohtaaminen Pablon äidin (Sonia Braga) kanssa näyttelyn avajaisissa vaarantaa Deanin uran ja muuttaa murheen pakkomielteeksi. Dean seuraa Pabloa Buenos Airesiin tarkoituksenaan saada päätös suhteelle. Tilanne alkaa kieppua villisti pois hallinnasta kun Deanin ensimmäinen yritys tavoittaa Pablo johtaa jo kohtaamiseen poliisin kanssa eikä tarjoilija Sofialla (Celina Font) ja Marcosilla (Leonardo Brzezicki) taida olla puhtaita jauhoja pusseissaan.
Uncut (John Greyson, 1997)
Peter (Matthew Ferguson) kirjoittaa miesten ympärileikkauksesta ja tuo käsikirjoituksensa Peterille (Michael Achtman) puhtaaksi kirjoitettavaksi. Peter (Damon D’Oliveira) viettelee molemmat erikseen ja koostaa musiikkivideon Peterin pakkomielteisestä kuvamanipulaatioista, joissa hän on pääministeri Pierre Trudeaun kanssa intiimeissä kohtaamisissa. Peterin kirjeet pääministerille ovat kuitenkin kiinnittäneet poliisin huomion ja heidät pidätetään tekijänoikeusrikkomuksesta ja tuomitaan pakkotyöhön.
Chuck & Buck (Miguel Arteta, 2000)
Buckin (Mike White) äiti kuolee ja hän tapaa hautajaisissa lapsuuden parhaan kaverinsa Chuckin (Chris Weitz). Buckin yksinkertaisessa maailmassa se mitä tapahtui lapsuudessa ei koskaan saanut päätöstä, mutta Chuck on siirtynyt eteenpäin. Buck ei halua päästää irti ystävästään ja kirjoittaa näytelmän, jolla haluaa saada Chuckin muistamaan ja ymmärtämään. Viestin perille saaminen maailmojen välillä ei kuitenkaan ole helppoa ja Chuckillakin olisi jotain sanottavaa.
Denied (David Scott, 2004)
Troy (Lee Rumohr) on pakkomielteisen ihastunut Merrickiin (Matt Austin) eikä ole enää varma mikä on todellista ja mikä fantasiaa. Stacey (Sarah Kanter), Merrickin tyttöystäväntapainen on narttu parhaasta päästä ja sotkee Troy-paran päätä entisestään kohtauksillaan ja kiusoittelullaan. Troy yrittää selvitellä päätään öisillä ajeluilla ja hengailuilla kentällä Fowlerin (Matthew Finlason) kanssa. Hitaasti solmut aukeavat ja ratkaisu kypsyy Troylle.
Kuolema Venetsiassa (Death in Venice) on vuonna 1912 ilmestyneen Thomas Mannin novellin Der Tod in Venedig filmatisointi 70-luvun alusta. Elokuvan musiikkina soivat Mahlerin 3. ja 5. sinfonia. Voidaan siis puhua kaikella tapaa wanhasta tavarasta. Perusjuoni esittää Venetsiaan saapuvan vanhan professorin intohimoisen ihastuksen nuoreen kauniiseen puolalaispoikaan ja siitä seuraavan kuoleman. Kuolema Venetsiassa on äärettömän hidastempoinen, toistava ja tylsä. Lisäksi monet asiat siinä ovat raivostuttavan typeriä. Siispä edessä on kuolema katsomossa. Elokuva kuuluu kuitenkin niihin klassikoihin jotka on syytä joskus nähdä vaikka sitten puoliväkisin.
Lisää elokuvasta Wikipediasta.
Sheba (Cate Blanchett) aiheuttaa heti häiriöitä tullessaan koulun seesteiseen opettajakuntaan. Muiden muassa häneen silmänsä iskee Barbara (Judi Dench). Barbaran nähtyä Sheban harrastavan seksiä 15 vuotiaan oppilaan kanssa luokassa, Sheba tunnustautuu Barbaralle. Barbara juonii saadakseen Sheban itselleen, mutta kaikki päättyy skandaaliin.
Sean (Michael Cunio) on juuri tullut Los Angelesiin päästäkseen näyttelemään elokuvissa. Hän vuokraa Citizen Kanen videolla, mutta saakin Citizen Cum pornovideon. Leffan tähdestä, Johnny Rebelistä (”Mikey”, Scott Gurney) tulee hänelle pakkomielle ja Sean hankkiutuu töihin elokuvan tuottaneeseen Men of Janus studioon. Pienessä studiossa Sean joutuu tekemään kameramiehen hommien lisäksi kaikenlaisia hantti hommia ja suostuu ilomielin auttamaan Mikeytä satunnaisissa erektio-ongelmissa kesken kuvauksen. Mickey on kuitenkin hetero vaikka hänen suhteensa Julieen (Roxanne Day) ei kukoistakaan. Ongelmallinen ala ja hölmöys ajavat Mickeyn lopulta umpikujaan ja Sean vapautuu pakkomielteestään kovien kokemusten kautta.
Rakkautta ja kuolemaa Long Islandilla on erikoinen tarina brittikirjailijasta (”Giles De’ath”, John Hurt), joka tipahtaa liian nopeasti vuosikymmenten takaa nykyaikaan, ihastuu amerikkalaiseen näyttelijään (”Ronnie Bostock”, Jason Priestley) ja kehittää pakkomielteen tähän. Giles matkustaa Yhdysvaltoihin tapaamaan Ronnieta ja viettääkin paljon aikaa Ronnien ja hänen tyttöystävänsä Audreyn (Fiona Loewi) kanssa. Elokuva saavuttaa huippunsa yksipuolisen rakkauden tunnustuksessa poikkeuksellisen myöhään.