Troy (Lee Rumohr) on pakkomielteisen ihastunut Merrickiin (Matt Austin) eikä ole enää varma mikä on todellista ja mikä fantasiaa. Stacey (Sarah Kanter), Merrickin tyttöystäväntapainen on narttu parhaasta päästä ja sotkee Troy-paran päätä entisestään kohtauksillaan ja kiusoittelullaan. Troy yrittää selvitellä päätään öisillä ajeluilla ja hengailuilla kentällä Fowlerin (Matthew Finlason) kanssa. Hitaasti solmut aukeavat ja ratkaisu kypsyy Troylle.
Denied on pimeydessään lähes Seitsemään verrattava elokuva. Lee Rumohr näyttelee erinomaisesti jock-tyyppistä nuorta homoa jolle sanat eivät tule helposti ja nuppi kuumenee kun pitää ajatella näinkin monimutkaisia asioita. Minä olin puoli elokuvaa ihan pihalla siitä missä on maa ja taivas: todellisuus ja harhat eivät ole selviä katsojalle eikä elokuvan päätyttyäkään tiedä mikä on totta. Osa syyllisenä tähän on elokuvan haastava leikkaustapa.
Samastuin voimakkaasti Troyn hahmoon ja hän sai kaikki sympatiani. Elokuvan naiset on kuvattu ärsyttävinä häiriötekijöinä ja pahansuopina myrkynkeittäjinä. Ainoa sympaattinen naishahmo on Troy lukioheila, joka nähdään vain yhdessä kohtauksessa. Mielessä kävi elokuvaa katsoessa että Merrickkin ansaitsisi kunnon läimäyksen sillä toiveella että se selvittäisi hänen päänsä. Helppoa katsottavaa kanadalainen Denied ei ole. Minusta se on kuitenkin epätavallisessa näkökulmassaan pitäytymisessä tyylilajinsa päävirrasta poikkeava tarina ja siksi katsomisen arvoinen. Kouluarvosana 7.