Alan Turing oli matemaatikko joka toisen maailman sodan aikana palveli Britanniaa Bletchley Parkissa murtamalla saksalaisten viestiliikenteen salausta. The Imitation game -elokuva perustuu Turingin elämäkertaan. Se kuvaa pääasiassa Turingin vuosia Bletchley Parkissa mutta väliin lomitetaan kohtauksia hänen kouluvuosiltaan ja kuolemaansa edeltäneiltä kuukausilta. Benedict Cumberbatch, vaikka näyttääkin vain vähäisesti Alan Turingilta, oli mitä loistavin valinta pääosaan. Ainoa toinen valkokankaasta ylös nouseva hahmo on Keira Knightleyn esittämä Joan Clarke, mikä on sääli sillä esimerkiksi Matthew Goode tarjoaa ihan mukavasti silmänruokaa.
Avainsana: Iso-Britannia
Borstal Boy (Peter Sheridan, 2000)
Brendan Behan (Shawn Hatosy) on jyrkän englantilaisvastainen tasavaltalaistaistelija Irlannista kun hän jää kiinni yrityksestä tuhota Liverpoolin sataman räjähteillä 1930-luvun lopulla. Alaikäisenä hän saa tuomion borstaliin, eräänlaiseen brittien koulukodin ja vankilan välimuotoon Suffolkissa. Kolmevuotisen rangaistuksensa aikana hän kokee aiheuttaneensa kahden kaverinsa kuoleman pakoyrityksen aikana ja rakastuu Charlien (Danny Dyer) joka kuitenkin palaa laivastoon kuolemaan sodassa.
{youtube}tEs6n_ezQNI{/youtube}
Pride (Matthew Warchus, 2014)
Britannian vuodenmittaisen kaivostyöläisten lakon aikaan homot ovat tulilinjalla AIDS-kriisin vyöryessä yli maailman. Mark Ashton (Ben Schnetzer) saa Lontoon Pridessa 1984 idean: kerätään rahaa lakkoileville kaivostyöläisille. Homoja kaivostyöläisiin yhdistää viha heitä sikamaisesti kohtelevia poliiseja kohtaan. Syntyy LGSM – Lesbians and Gays Support the Miners. Ongelmaksi muodostuu ettei kaivostyöläistenliitto ole halukas ottamaan rahaa vastaan homoilta ja lesboilta. Tämä ei Ashtonia lannista vaan rahat päätetään viedä itse suoraan Walesiin kaivoskylään.
{youtube}kZfFvsKDuUU{/youtube}
Omarin (Gordon Warnecke) isä on alkoholisoitunut pakistanilaistoimittaja joka vihaa elämäänsä Britanniassa ja brittejä. Hän haluaa kuitenkin pojalleen parempaa ja pyytää veljeään (Saeed Jaffrey) järjestämään Omarille töitä. Omarin itsevarmuus ja kunnianhimo vievät hänet setänsä valoisampiin bisneksiin itsepalvelupesulan hoitajaksi apunaan nuoruuden ystävä Johnny (Daniel Day-Lewis). Sedän suunnitelmat naittaa Omar tyttärelleen karahtavat karille kun Omarin ja Johnnyn välille muodostuu suhde.
{youtube}e5JtE83ksg0{/youtube}
Shank (Simon Pearce, 2009)
Cal (Wayne Virgo) hakkaa Nessan (Alice Payne) dominoiman jengin mukana satunnaisia uhreja ja katselee salaa parasta kaveriaan, Jonnoa (Tom Bott). Omalla ajallaan hän etsii netistä anonyymejä miehiä panemaan itseään ja runkkaa myöhemmin kuvauttamilleen panoille. Jotain kuitenkin liikahtaa kun uhriksi valikoituu ranskalainen kesäkoululainen, ilmeinen neitihomo, ja Cal asettuu poikittain jengin tielle.
Weekend (Andrew Haigh, 2011)
Russell (Tom Cullen) ja Glen (Chris New) tapaavat perjantai-iltana kapakassa. Russell on kaatokännissä ja Glen pelastaa hänet päätyen sänkyyn Russellin kanssa. Aamu alkaa kummallisesti kun Glen käynnistää pienoisnauhurin ja vaatii Russellia kertomaan nauhalle mitä hän ajatteli nähdessään Glenin ja mitä hän halusi yöllä tapahtuvan. Numeroita kuitenkin vaihdetaan ja paskamaisen työpäivän jälkeen Russell tapaa Glenin uudelleen. Seuraan hyvin huumeinen ja hiukan viinainen yö vaikka molemmat jo tietävät että ihastus ei voi johtaa vain sydän suruun Glenin lähtiessä maasta viikonlopun päätteeksi.
The Morning After on Bruno Collinsin hauska lyhyt elokuva vuodelta 2012. Se kertoo sarvijaakosta nimeltä Harry, jota esittää söpö Joshua Berg. Sarvijaakko kokee elämänsä herätyksen päädyttyään sänkyyn toisen nuoren miehen kanssa ja lyhäri kertoo sarvijaakon lyhyestä morkkiksesta. Ilo silmälle; kannattaa katsoa.
Harry (John Hannah) kärsii kosmeettisesta haitasta mikä ei auta yhtään hänen ujoutensa kanssa. Harry ei ole enää nuori, mutta on yhä neitsyt eikä löydä pelastusta pinnallisesta homoyhteisöstä. Hän päättää kadota ja päätyy karulle Walesin rannikolle. Harry löytää vuoroveden armoille hiekkaan kaulaansa myötä haudatun Flintin (Bernard Hill) ja pelastaa tämän. Flint on Harryä selvästi vanhempi ja taipuvainen varastelemaan rojua. Hylätyssä, syrjäisessä talossa miehet yrittävät rakentaa uutta elämää onnettomista tarpeista niin henkisesti kuin materiaalisestikin.
Ray (Paul Freeman) on eläkeikäinen taksikuski, jonka viikonloput täyttyvät touhusta kinastelevien lasten perheiden kanssa. Jim (Alun Armstrong) puolestaan jää eläkkeelle poikakoulusta johon hän tuli oppilaaksi kouluikäisenä ja ”unohti lähteä”. Jimin on tarkoitus tehdä kaksi asiaa ennen kuin kuolee: nähdä maailmaa ja rakastua. Jimin isän joutuminen sairaalaan paitsi lykkää matkalle lähtöä, myös pitkittää Rayn ja Jimin kohtaamista. Hyvin erilaisista taustoista tulevat miehet huomaavat toisen kiehtovan itseään oudolla tavalla ja miesten suhde syvenee.
Philip (Angus Macfadyen) ja Elliot (Corey Parker) käyvät sängyssä seuraavan keskustelun:
– I’m thinking of telling my parents… …about us. Which means of course telling them about me. … Feel it’s a good idea?
– I don’t really know your parents.
– [I don’t think] its gonna be a big shock for them.
– No?
– It’s not just about just telling them and then shutting up and never talking about it again. … I feel I should let them know what it is like having my life, having you.
– The fact is that no matter how well you explain your mother that you like taking it up the bum she’s not going to be happy about it. … I’m not saying you shouldn’t tell, I’m just suggesting that you think about it very carefully.
Philip hakee tukea myös Elliotin isien tapaamisesta, mikä suututtaa Elliotin ja ajaa miehet lopulta eroon. Samaan aikaan Philipin isä (Brian Cox) käy salaa homoelokuvateatterissa ja elää kaksoiselämää. Niinpä Philipin ulostulo pistää liikkeelle myös prosessin hänen vanhempiensa suhteessa.