Tero KankaanperäViime eduskuntavaaleissa (2011) oli hlbtiq-kampanja ”Älä äänestä homofobia eduskuntaan”. Tuon kampanjan ajatusta seuraten päätin koota mustan listan Savo-Karjalan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaista, jotka vastustavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (hlbtiq) yhdenvertaisuutta ja haluavat ylläpitää jonkinlaista seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuolen ilmaisuun tai sukupuoli-identiteettiin liittyvää syrjintää.
Kiireen nimellä kulkeva pikku perkele vaivaa yhdistystoimintaa ja tuottaa sutta ja sekundaa. Liian myöhään ja kiireellä tehty päätös tuottaa ristiriitoja, korjaustarpeita ja pahaa mieltä sivullisillekin. Aktiivinen ote yhdistyksen ajanhallintaan voisi olla vuoden 2015 teema yhdistystoiminnassa.
Peter (John Light) kirjoittaa valokuvaaja Benjamin Stonen elämäkerran ohella juttua tästä Vanity Fairiin. Yllätyksekseen hän saa listan rakastajanaan pitämänsä valokuvaajan entisiä valloituksia haastateltavakseen. Haastateltavien kautta Benjaminista piirtyy varsin ikävä kuva ja Peter tulee ohimennen pistäneeksi liikellee prosessin joka kariuttaa Isabelin (Elizabeth Banks) ja Jonathanin (James Marsden) hääsuunnitelmat.
{youtube}Z_N5ZV9HGuA{/youtube}
Opettaja laittaa Cheng-hsing (”Jonathan”, Bryant Chang) kaveriksi Shou-hengille (”Shane”, Hsiao-chuan Chang), joka on aina pahanteossa. Vuosien varrella ystävyys syvenee parhaaksi kaveruudeksi kunnes lukiossa kuvioihin tulee Hui-chia (Kate Yeung). Hui-chia haluaisi Cheng-hsingistä poikaystävän, mutta tämä huomaa haluavansa Shou-hengistä enemmän kuin parhaan kaverinsa. Salaisuus jää heidän välisekseen mutta yliopistoon siirtyessään Shou-hengin ja Hui-chian välille syntyy suhde, joka sekin pitää pitää salassa.
{youtube}UN3eWwmVcdo{/youtube}
Nuori mies (Peter McEnery) lähtee pakoon työpaikaltaan rakennustyömaalta nähdessään poliisin kaartavan työmaatoimiston eteen. Seuraavan vuorokauden hän pakoilee poliisia tavaten ystäviään ja tavoitellen maineikasta nuorta asianajajaa (Dirk Bogarde) kunnes jää kiinni. Nuori mies tunnustaa kuulustelussa käyttäneensä asemaansa kirjanpitäjänä hyväkseen nostaessaan rakennusliikkeeltä palkkaa viitenä eri henkilönä mutta ei suostu kertomaan motiivia teolleen eikä mihin on rahat käyttänyt. Vasta nuoren miehen hirttäydyttyä sellissä poliisi saa koottua yhteen nuoren miehen repimät leikekirjan sivut ja löytää yhteyden nuoreen asianajajaan ja kiristykseen.
Olin pitkään sitä mieltä että en Netflixiin koske pitkällä tikullakaan koska se ei selvästi minua asiakkaakseen halua. Netflix ei tue Linux-käyttöjärjestelmää. Kaikki viimeaikaiset yritykset saada se toimimaan Linux-alustalla ovat yhteisöstä lähtien, yhtiö ei ole pistänyt tikkua ristiin asian eteen. Vajaa kuukausi sitten annoin kuitenkin periksi ja käynnistin ilmaisen kokeilujakson. Pidin varsin sopimattomana että Netflix vaatii luottokorttitiedot tätä varten ja tilaus jatkuu maksullisena kokeilujakson jälkeen ellet peruuta tilaustasi. Tämä ei mielestäni ole suomalaisen kuluttajansuoja- ja markkinointilainsäädännön hengen mukaista.
Olemme vuosia kuulleet kuinka yhdenvertaisuuden vastustajat ovat kirkossa – evankelisluterilaisessa kirkossa siis – ”pieni mutta äänekäs vähemmistö”. Tuo pieni mutta äänekäs vähemmistö on koko 2000-luvun ajanut liberaaleja kirkosta sadoin tuhansin. Nyt näyttää siltä, että viimeisin eroaalto on pääasiassa konservatiiveja jotka ovat tyytymättömiä arkkipiispan iloiseen kannanottoon eduskunnan hyväksyttyä kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista ensimmäisessä käsittelyssä. Kirkko onkin nyt näytön paikassa: joko ”pientä mutta äänekästä vähemmistöä” on häädetty tarpeeksi mahdollistamaan uudistuminen?
Hippiäidin (Rebecca Jenkins) ja vihreän foliohattukeksijä isän (Robert Joy) pikku emo-kullannuppu Emerson (Aaron Webber) siirtyy yleiseen kouluun vasta spermaisena 13-vuotiaana. Epätavanomaisten vanhempien pumpulissa kasvattaman pojan sopeutuminen kouluun ei ole helppoa ja hän ihastuu ensimmäiseen englanninkielen opettajaansa (Daniel MacIvor). Vanhempien suhteen ajautuessa karikkoon pojalla on rajattomasti aikaa touhuta ihastuksensa ajamana.
Tuorein EVL-kirkon erobuumi jatkuu kolmatta päivää ja kirkon johto on aivan yhtä pihalla kuin neljä vuotta sitten kun lokakuussa menetettiin koko vuoden jäsenkato yhdessä kuukaudessa. Minullakaan ei ole hajuakaan mikä tämän buumin laukaisi mutta sunnuntain melkein tuhat ja eilisen melkein kaksi tuhatta eroa saavat tänään jatkokseen jälleen yli tuhannen eron päivän. Helsingin yliopistosta löydetty päivystävä dosentti Niemelä arvelee YLE:n jutussa erojen johtuvan seurakuntavaalien pintaan nostamasta kärkkäästä sananvaihdosta liberaalien ja konservatiivien välillä verkossa. Niemelä voi jopa pinnallisella tasolla olla oikeassa, mutta todellin syy on kirkon tukahdutettu keskustelu suunnasta.
John Corvino on amerikkalainen filosofian professori joka on kiertänyt lukemattomia vuosia mannerta kristilliskonservatiivisen kumppanin kanssa puhuen pääasiassa yliopistoissa homoseksuaalisuuden etiikasta. Hän on julkaissut useita kirjoja joita hän hyödyntää tässä, ”Mitä väärää on homoseksuaalisuudessa?”, teoksessa. Corvino pyrkii summaamaan usein kohtaamiaan väitteitä, kysymyksiä ja perusteluita isommiksi kokonaisuuksiksi. Teos on siis eräänlainen heteroseksismin peruskurssi.