Marianne Cederwall: Tästä talvesta tulee musta

Mirjam pakenee Ruotsin Lappiin aiheutettuaan Gotlannissa lähes kuolemaan johtaneen onnettomuuden. Tämä ei ollut ensimmäinen, mutta aiemmilla kerroilla uhri ei jäänyt kertomaan tarinaa. Kaamokseen laskeutuvassa Kuivalihavaaran kylässä muutaman sadan ihmisen keskellä on hyvä rauhoittua ja antaa tomun laskeutua. Kylään perimäänsä hotellia henkiin herättämään saapuva oopperalaulaja alkaa kuitenkin kompastella menneisyyden luurankoihin ja pikkukylän asenteisiin kun hänen kumppaninsa saapuu kylään. Mirjamin ystävä lentää Yhdysvalloista avuksi kotikyläänsä ja yhdessä tuumin kaappeja aletaan tuulettaa isolla kädellä.

Jatka lukemista ”Marianne Cederwall: Tästä talvesta tulee musta”

Valkoisten heteromiesten enemmistö ja muita myyttejä

Ajauduin äskettäin Twitterissä debattiin valkoisen heteromiehen asemasta maailman sorretuimpana enemmistönä. Fraasihan on peräisin siitä sateenkaarivihamielisestä vähemmistöstä joka organisoi mm. Hetero Pride tapahtumaa. Keskustelukumppanilleni ei oikein mennyt jakeluun miksi koko ”valkoinen heteromies” (VHM) on enemmistön synonyyminä varsin ongelmallinen.

 

Jatka lukemista ”Valkoisten heteromiesten enemmistö ja muita myyttejä”

Bumblefuck, USA (Aaron Douglas Johnston, 2011)

Alexa (Cat Smits) matkustaa Amsterdamista Bumblefuck nimiseen tuppukylään Yhdysvalloissa. Matkan tarkoituksena on kuvata hlbt-ihmisiä kaupungissa jossa Alexan ystävä Matt tappoi itsensä jotta tekoa voisi ymmärtää. Alexa päätyy asumaan epätoivoisen peräkammarin pojan luokse mutta herää rankan bileillan jälkeen kierrätystaiteilija Jenniferin (Heidi M. Sallows) luolta. Loppu onkin sitten lesbisen rakkauden opettelua.

{vimeo}24133952{/vimeo}

Jatka lukemista ”Bumblefuck, USA (Aaron Douglas Johnston, 2011)”

Tunnit (Stephen Daldry, 2002)

Virginia Woolfilla (Nicole Kidman), Laura Brownilla (Julianne Moore) ja Clarissa Vaughnilla (Meryl Streep) viiraa kaikilla. He vaappuvat masennuksen ja itsetuhon kuilun partaalla ja ihmiset heidän ympärillään tulevat kaltoin kohdelluiksi tästä johtuen. Woolfin Mrs Dalloway kietoo tarinat toisiinsa. Virginia itse kirjoittaa romaani, Laura lukee sitä ja Clarissa järjestelee kutsuja Lauran pojalle.

Jatka lukemista ”Tunnit (Stephen Daldry, 2002)”

Erään avioliiton muotokuva (Stephen Whittaker, 1990)

Vita Sackville-West (Janet McTeer) ja Harold Nicolson (David Haig) löytävät avioliittonsa alkuvuosina yhteisymmärryksen joka antaa heille molemmille vapauksia toteuttaa itseään. Vita on kirjailija ja diplomaatin ura vie Haroldin usein pois kotoa pitkiksi ajoiksi. Haroldilla on omat seikkailunsa miesten kanssa ja Vitalla intohimoinen rakkaussuhde Violetin (Cathryn Harrison) kanssa. Violetin avioituminen Denis Trefusiuksen (Peter Birch) kanssa mutkistaa asioita, mutta Vitan ja Haroldin suhde kestää tämänkin myrskyn.

Jatka lukemista ”Erään avioliiton muotokuva (Stephen Whittaker, 1990)”

Desperate remedies (Peter Wells, 1993)

Dorothea (Jennifer Ward-Lealand) omistaa pukuliikkeen Hopessa, Britti-imperiumin äärilaidalla 1800-luvulla. Hänen rakastettunsa Anne (Lisa Chappell) työskentelee myös liikkeessä, mutta aika ei ole otollinen naisten itselliselle elämälle keskenään. Dorothean sisko, Rose (Kiri Mills), on koukussa oopiumiin ja hulttioon nimeltä Fraser (Cliff Curtis), jolta hän sitä saa. Dorothea juonittelee Lawrencen (Kevin Smith) naimaan siskonsa ja huolehtimaan Fraserin pois kuvioista samalla kun avioituu itse häntä omaisuutensa vuoksi epätoivoisesti liehittelevän parlamentaarikon (Michael Hurst) kanssa lunastaakseen vapauden. Vuosien vieriessä parhaatkin suunnitelmat osoittautuvat kuitenkin huonoiksi.

Jatka lukemista ”Desperate remedies (Peter Wells, 1993)”

Kissing Jessica Stein (Charles Herman-Wurmfeld, 2002)

Jessica (Jennifer Westfeldt) on toimitussihteerinä sanomalehdessä esimiehenään Josh (Scott Cohen), jonka kanssa hänellä oli joskus suhde. Jessican äiti yrittää parittaa tytärtään ja Jessica tapailee miehiä jotka haukkuu sitten lyttyyn ystävilleen. Helenin (Heather Juergensen) sitaatti seuranhakuilmoituksessa lehdessä saa Jessican hetken mielijohteesta ottamaan tähän yhteyttä ja alkaa maailmoja avaava, mutta hitaasti syttyvä suhde.

Jatka lukemista ”Kissing Jessica Stein (Charles Herman-Wurmfeld, 2002)”

Antarctica (Yair Hochner 2008)

Antarctica alkaa kuvauksella Boazin (Ofer Regirer) naiskenteluista joissa vilahtavat elokuvan miehet. Boaz sinänsä ei nouse elokuvassa keskiöön. Pääosaan nostetaan Omer (Tomer Ilan), joka täyttää pian 30 ja on elokuvan esittämän homomiehen stereotyypin mittapuulla munkki. Jostain keskinäisten tapailujen joukosta pintaan pulpahtaa Ronen (Guy Zoaretz) ja miehet tietävät molemmat tahollaan, että tämä on SE oikea. Sivuosissa häärää Omerin sisko (Lucy Dubinchik) oman vaikean suhteensa kanssa esimieheensä, Michaliin (Liat Ekta), ja joukko täysin hulluja ufokaappauksen ”uhreja”, joista Ronen tekee juttua.

Jatka lukemista ”Antarctica (Yair Hochner 2008)”

”Meille omat bileet ja kapakat”

Juhani E. Lehdon ja Camilla Koveron ”Homoseksuaalisuus tieteennäkökulmasta ja miesten kertomana” alkaa viimein kääntyä loppuun käsissäni. Kirjan lukeminen on kestänyt yli vuoden. Tämä ei kuitenkaan ole arvio kirjasta, vaan pohdinta miesten kertomusten pintaan nostamasta teemasta. Lehto raportoi haastattelemiensa miesten kritisoineen sitä kuinka heterot hakeutuvat bailaamaan Helsingin trendikkäinä pidettyihin homokapakoihin. Hän toteaa vastaavaa kuullun myös lesbonaisten suusta. Lehto puhuu aiheesta tilan homoseksuaalisuuden tai heteroseksuaalisuuden kautta.

Jatka lukemista ””Meille omat bileet ja kapakat””