Totally fucked up – tai Totally F***cked up kuten se sievistelevästi näytetään usein kirjoittavan, on tarina kuudesta homoseksuaalista nuoresta Los Angelesissa. Videokameradokkarimaisesti kuvattu elokuva seuraa toisistaan tukea hakevien nuorten taistelua tiellä aikuisuuteen yhteiskunnassa jossa omat vanhemmat saattavat muuttua vihollisiksi kun kerrot olevasi homo tai lesbo. Nuorten maailma on täynnä vaaroja ja pelkoja kuten aids, petetyksi tuleminen, hakatuksi tuleminen ja sortuminen itsemurhaan, ja kokeilut seksin ja suhteiden saralla ovat arkoja ja harvoin onnistuneita.
Avainsana: elokuva
Arnold (Paul Bogart, 1988)
Arnold (Harvey Fierstein) on vanheneva drag queen joka omien sanojensa mukaan on nainut enemmän miehiä kuin Raamatussa – Vanha ja Uusi Testamentti yhteenlaskettuna – nimetään. Kaikki ovat tulleet ja menneet vaihtelevan ajan kuluessa.
1971 Ed (Brian Kerwin) pyrkii homokapakassa kyynisen kuoren läpi ja onnistuukin iskemään Arnoldin. Lyhyt suhde kuitenkin kariutuu kun Ed tapailee Laurelia (Karen Young).
Pari vuotta myöhemmin Arnold tapaa Alanin (Matthew Broderick), jonka kanssa suhde kestää vuosia. Juuri kun Arnold ja Alan ovat saamassa 15-vuotiaan Davidin (Eddie Castrodad) sijoitukseen tähtäimessä adoptio ja muuttavat tätä varten suurempaan asuntoon, Alan pahoinpidellään hengiltä.
Pari vuotta myöhemmin Ed punkkaa Arnoldin sohvalla Laurelin heitettyä hänet ulos Arnoldin äidin (Anne Bancroft) tullessa käymään. Äiti ei myöskään tiedä Davidistä ja edessä on viimeinen erä.
Harry (John Hannah) kärsii kosmeettisesta haitasta mikä ei auta yhtään hänen ujoutensa kanssa. Harry ei ole enää nuori, mutta on yhä neitsyt eikä löydä pelastusta pinnallisesta homoyhteisöstä. Hän päättää kadota ja päätyy karulle Walesin rannikolle. Harry löytää vuoroveden armoille hiekkaan kaulaansa myötä haudatun Flintin (Bernard Hill) ja pelastaa tämän. Flint on Harryä selvästi vanhempi ja taipuvainen varastelemaan rojua. Hylätyssä, syrjäisessä talossa miehet yrittävät rakentaa uutta elämää onnettomista tarpeista niin henkisesti kuin materiaalisestikin.
Casey (Daniel Skelton) ja Tiffani (Rebekah Kochan) yrittävät koukuttaa herkullisen Zackin (Chris Salvatore) väärennetyllä deittiprofiililla, mutta homma menee pipariksi kun Zack törmääkin profiiliin kuvansa ”lainanneeseen” Ryaniin (Michael E.R. Walker). Ei mene kauan kun Zack ja Ryan ovat molemmat käärmeissään Caseylle ja Tiffanille ja se minkä piti tuoda Casey lähemmäksi Zackia tekikin päinvastaisen. Periksi ei kuitenkaan anneta vaan herkku pitää saada juonella millä hyvänsä.
Eddy (Josh Charles), kaapissa oleva homo, ja Stuart (Stephen Baldwin), naistenkaataja, saavat kämppäkaverikseen Alexin (Lara Flynn Boyle) , joka ei olekaan mies. Kolmikon keskinäisestä suhteesta muodostuu asuntolan juorujen aihe ja se sulkee ulkopuolelleen kaikki muut. Kahden umpiheteron ja yhden homon suhteeseen sisältyy kuitenkin ratkaisematon ristiriita, joka luo jännitteen, jonka on joskus lauettava.
David (Vladimir Cruz) kokee kiusalliseksi selvästi homona pitämänsä itseään vanhemman miehen lähestymisen kahvilassa. Diego (Jorge Perugorría) ei kuitenkaan ota kuuleviin korviinsa Davidin vihjeitä, kylmäkiskoisuutta tai protesteja vaan vie nuoren miehen kotiinsa kirjojen ja valokuvien houkuttelemana. Eletään vuotta 1979 Havannassa Kuubassa ja monet asiat Diegon asunnossa kertovat Davidille, että kunnon kommunistina hänen pitäisi pysytellä kaukana Diegosta. Davidin opiskelukaveri kuitenkin ajaa häntä selvittämään lisää asioita tästä vastakumouksellisesta homosta ja miesten suhde alkaa syventyä.
Uncut (John Greyson, 1997)
Peter (Matthew Ferguson) kirjoittaa miesten ympärileikkauksesta ja tuo käsikirjoituksensa Peterille (Michael Achtman) puhtaaksi kirjoitettavaksi. Peter (Damon D’Oliveira) viettelee molemmat erikseen ja koostaa musiikkivideon Peterin pakkomielteisestä kuvamanipulaatioista, joissa hän on pääministeri Pierre Trudeaun kanssa intiimeissä kohtaamisissa. Peterin kirjeet pääministerille ovat kuitenkin kiinnittäneet poliisin huomion ja heidät pidätetään tekijänoikeusrikkomuksesta ja tuomitaan pakkotyöhön.
Etienne (Jimmy Tavares) saa isoäidiltään (Hélène Surgère) 16-vuotislahjaksi digivideokameran ja alkaa kuvata kaikkea mahdollista: äitiään (Ariane Ascaride), kaveriaan (Lucas Bonnifait), opettajaansa (Jonathan Zaccaï), hautausmaata, jyrkännettä, auringonlaskua, kaverinsa tyttöystäviä ja itseään. Etienne nimeää vuoden rakkauden vuodeksi ja tavoittelee Ranskan mestaruutta taitoluistelussa. Kaverilla tyttöystävät vaihtuvat ja opettajasta tulee äidin uusi mies ja isäpuoli, mutta Etienne ei ole kiinnostunut tytöistä. Mitä se merkitsee ei vain ole hänelle itselleen vielä selvää.
Clay (Sam Huntington) tulee Keski-Lännestä opiskelijaksi suureen osavaltion yliopistoon vailla mitään käsitystä itsestään ja kiimaisena kuin nuori mies vain voi olla. Lyhytaikaiseksi jäävä ensimmäin kämppis asuntolassa vaihtuu Mattiin (Mike Erwin), jonka kanssa Clay toivoo voivansa bailata ja iskeä naisia. Suunnitelmaan kuuluu tietysti kiltaan hankkiutuminen ja siihen kuuluu nöyryyttävä initiaatioriitti. Samaan aikaan naisten killassa Amanda (Kaitlin Doubleday) kamppailee juuri samojen ongelmien kanssa. Clay kuvittelee iskevänsä Amanda tekeytymällä homoksi mutta joutuukin Amandan killan initiaatioriitin uhriksi.
Proteus (John Greyson, 2003)
Claas Blank (Rouxnet Brown) tuomitaan varkaudesta Robben Islandille pakkotyöhön. Eletään 1730-lukua Etelä-Afrikassa ja vallassa on Itä-Intian kauppakomppania taustallaan Hollannin siirtomaavalta. Robben Islandilla kärsii tuomiotaan myös hollantilaisen merimies, Rijkhaart Jacobsz (Neil Sandilands), jonka muut vangit osoittavat Claasille sodomiittina. Saarella Proteus-suvun kasveja luokitteleva botanisti Virgil Niven (Shaun Smyth) ottaa Claasin avukseen tämän kasvituntemuksen ja kielitaidon vuoksi. Eletään aikaa, jolloin sodomiittivainot ja julmat teloitukset ovat Euroopassa huipussaan ja Nivenin apulainen teloitetaan. Vainot ulottuvat myös Robben Islandille ja Claasin ja Rijkhaartin suhde uhkaa molempien henkeä.