Tero KankaanperäEinar Wegener (Eddie Redmayne) poseeraa vaimolleen (Alicia Vikander) balettitanssijaystävänsä kengissä ja mekossa tämän tehtyä jälleen oharit muotokuvaistunnosta. Ylitsevuotavat tuntemukset synnyttävät Lilin joka vuosien mittaan lopulta nielaiseen Einarin ja pakottaa pariskunnan rakentamaan suhteensa uudelleen.
{youtube}C0ppUzMhmXY{/youtube}
Peter (John Light) kirjoittaa valokuvaaja Benjamin Stonen elämäkerran ohella juttua tästä Vanity Fairiin. Yllätyksekseen hän saa listan rakastajanaan pitämänsä valokuvaajan entisiä valloituksia haastateltavakseen. Haastateltavien kautta Benjaminista piirtyy varsin ikävä kuva ja Peter tulee ohimennen pistäneeksi liikellee prosessin joka kariuttaa Isabelin (Elizabeth Banks) ja Jonathanin (James Marsden) hääsuunnitelmat.
{youtube}Z_N5ZV9HGuA{/youtube}
Oliverilla (Ewan McGregor) on paljon lautasellaan. Hän ei ole oikeastaan päässyt sinuiksi isänsä (Christopher Plummer) ulostulon kanssa kun isällä todetaan syöpä ja tämä kuolee nopeasti. Eikä hän ole päässyt yli useista epäonnistuneista naissuhteistaan kun Anna (Mélanie Laurent) pyyhkäisee jalat hänen altaan. Vanhempien etäinen suhde kummittelee sekin Oliverin ajatuksissa. Oliver työstää ajatuksiaan työssään piirtämällä.
Vita Sackville-West (Janet McTeer) ja Harold Nicolson (David Haig) löytävät avioliittonsa alkuvuosina yhteisymmärryksen joka antaa heille molemmille vapauksia toteuttaa itseään. Vita on kirjailija ja diplomaatin ura vie Haroldin usein pois kotoa pitkiksi ajoiksi. Haroldilla on omat seikkailunsa miesten kanssa ja Vitalla intohimoinen rakkaussuhde Violetin (Cathryn Harrison) kanssa. Violetin avioituminen Denis Trefusiuksen (Peter Birch) kanssa mutkistaa asioita, mutta Vitan ja Haroldin suhde kestää tämänkin myrskyn.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen pyrkimys täysiin ihmisoikeuksiin ei ole turhan riidan haastamista kuten nimimerkkikirjoittaja Viikkosavossa 3.4.2013 esittää.
Laki laaditaan vain kun se on välttämätöntä. Hyvä laki on tiivis, täsmällinen ja minimoi byrokratian. On vaikeaa perustella redundanttia parisuhteiden säätelyä. Erillisyys myös nostaa esille ja mies- ja naispareja on tarpeen suojella vielä hyvin yleiseltä syrjinnältä.
Kirjoitus julkaistiin Savon sanomissa 5.4. otsikolla Väärin perusteltu. Tätä kirjoitustani huomattavasti purevampi vastine Oskari Sihvoselta ilmestyi Savon sanomissa 5.4. mutta se poistettiin verkosta aamupäivän aikana.
Pentti Malin kirjoitus Savon sanomissa 3.4. on hirvittävä kokoelma virheitä, joista muutamia yritän tässä oikaista.
Yhdenvertaisuus on ihmisoikeus. Yksilön vapaus solmia parisuhde ja tulla tunnustetuksi osana sellaista kuuluu hyvin selkeästi yhdenvertaisuuden piiriin. Yhdenvertaisuus asettaa rajat vapaudelleemme: minun vapauteni raja on sinun vapautesi, en voi omia vapauksiani harjoittamalla rajoittaa sinun vapauttasi. Demokraattiset ja uskonnolliset perusoikeudet ovat yhdenvertaisuuden sovellutuksia ja siten alisteisia sille.
Katharina (Saskia Vester) on onnesta soikeana saatuaan pojaltaan Hansilta (Andreas Helgi Schmid) kirjeen jossa hän kertoo avioituvansa Nickin (Manuel Witting) kanssa. Äidiltä jää ymmärtämättä vain se, että Nicki on mies. Hans ei ole koskaan onnistunut tulemaan ulos äidilleen ja välit isän kanssa menivät poikki tämän käveltyä ulos perheestä vuosia aiemmin. Niinpä Hansin ja Nickin saapuminen pieneen bavarialaiskylään aiheuttaakin juoruja ja kiehuntaa. Edessä on ulostulokriisi, jota koko kylä hämmentää.
Willem Dafoe ja Charlotte Gainsbourg menettävät poikansa traagisesti. Terapeuttina mies ottaa hoitaakseen vaimonsa saattamisen surun läpi. Surutyö vie pariskunnan Edeniin, mökille korpeen. Liian myöhään miehelle selviää, että vaimo ei ole sekaisin surusta vaan lepakot ovat hiipineet tapuliin jo aiemmin.
Philip (Angus Macfadyen) ja Elliot (Corey Parker) käyvät sängyssä seuraavan keskustelun:
– I’m thinking of telling my parents… …about us. Which means of course telling them about me. … Feel it’s a good idea?
– I don’t really know your parents.
– [I don’t think] its gonna be a big shock for them.
– No?
– It’s not just about just telling them and then shutting up and never talking about it again. … I feel I should let them know what it is like having my life, having you.
– The fact is that no matter how well you explain your mother that you like taking it up the bum she’s not going to be happy about it. … I’m not saying you shouldn’t tell, I’m just suggesting that you think about it very carefully.
Philip hakee tukea myös Elliotin isien tapaamisesta, mikä suututtaa Elliotin ja ajaa miehet lopulta eroon. Samaan aikaan Philipin isä (Brian Cox) käy salaa homoelokuvateatterissa ja elää kaksoiselämää. Niinpä Philipin ulostulo pistää liikkeelle myös prosessin hänen vanhempiensa suhteessa.
Cathy (Julianne Moore) on 50-luvun valkoinen mallivaimo, joka huolehtii mustan kotiapulaisen ”avustuksella” kodista ja lapsista kun aviomies Frank (Dennis Quaid) menestyy liike-elämässä. Ilta jolloin Frank on taas liian kiireinen töissä tullakseen kotiin edes päivälliselle ja Cathy päättää viedä päivällisen miehelleen työpaikalle muuttaa kuitenkin kaiken: Cathy näkee miehensä harrastavan seksiä toisen miehen kanssa ja hänen maailmansa alkaa murentua. Ahdingossaan Cathy saa kuitenkin tukea hyvin yllättävältä taholta, mustalta puutarhuriltaan Raymondilta (Dennis Haysbert). Mutta eletään aikaa jolloin Rosa Parksin ei:n kaiut eivät ole vielä murtaneet rotusortoa Yhdysvalloissa ja tämä hengenheimolaisuus ei jää huomaamatta pienen yhteisön seurapiirirouvilta.