Unelmien risteily (Dreamboat) on aikamme dokkari homomiehisten risteilystä. Risteily on kansainvälinen, miehiä tulee Ranskasta, Yhdysvalloista, Saksasta, Belgiasta, Intiasta, Palestiinasta ja lukemattomista muista maista. Jumalattoman suuri risteilyalus seilaa avomerellä jossain päiväntasaajan tienoolla ja joka päivä ja ilta on uudet bileet.
Avainsana: parisuhde
Myles (Jack Turner) ja Brody (Michael Adam Hamilton) on parhaita kavereita. Brody Grindaa kaiket illat ja Myles ampuu yli jokaisen harvinaisista treffeistään hillittömällä yrittämisellään. Ja sitten tehdään se kliseinen diili: jos kumpikaan ei ole 35 ikävuoteen mennessä pariutunut pysyvästi, he naivat toisensa.
Zackin (Michael Ontkean) ja Clairen (Kate Jackson) onnellinen avioliitto näyttää täydentyvän kun täydellinen koti löytyy ja Claire haluaa vihdoin lapsen. Zack ajelee kuitenkin öisin homokapakoiden ja miesten kruisailupaikkojen lähettyvillä peläten ja haluten. Tavatessaan Bartin (Harry Hamlin) Zack lähtee tämän kanssa lounaalle, sitten treffeille ja päätyy lopulta sänkyyn hänen kanssaan. Suurimmaksi ongelmaksi ei kuitenkaan muodostu Zackin syvä kaappi vaan Bartin halut.
Kategoriat
Heights (Chris Terrio, 2005)
Peter (John Light) kirjoittaa valokuvaaja Benjamin Stonen elämäkerran ohella juttua tästä Vanity Fairiin. Yllätyksekseen hän saa listan rakastajanaan pitämänsä valokuvaajan entisiä valloituksia haastateltavakseen. Haastateltavien kautta Benjaminista piirtyy varsin ikävä kuva ja Peter tulee ohimennen pistäneeksi liikellee prosessin joka kariuttaa Isabelin (Elizabeth Banks) ja Jonathanin (James Marsden) hääsuunnitelmat.
{youtube}Z_N5ZV9HGuA{/youtube}
Ned (Mark Ruffalo) huolestuu, kiinnostuu ja ahdistuu sairaudesta joka leviää New Yorkin homomiesten keskuudessa 1981 kulovalkean tavoin. Hän tapaa lääkärin (”Emma”, Julia Roberts) joka hoitaa vuorotta homomiehiä tietämättä vielä itsekään mitä on vastassa. Valtion, liittovaltion ja kaupungin hidas, vastentahtoinen ja tahallisesti viivytetty tarttuminen ongelmaan saa Nedin raivoihinsa ja hän etsii käsiinsä toimittajan (”Felix”, Matt Bomer), jonka haluaa tekevän jutun asiasta. Juttua New York Timesiin ei synny, mutta Nedin ja Felixin välille syntyy suhde ja yhdessä Emman kanssa heidän ympärilleen syntyy AIDS-kriisiä homoyhteisössä vastaan taisteleva liike.
Kategoriat
L’escorte (Denis Langlois, 1996)
Seuralaispalveluja tarjoava (”Steve”, Robin Aubert) saapuu bileisiin jo niiden loputtua ja kohtaa vain isännän (”Jean-Marc”, Eric Cabana) siivoamassa jälkiä. Seuraa väkeviä, seksiä ja pöljä tapaturma joka johtaa väärinkäsitykseen että Steve on yrittänyt hirttäytyä. Alkujärkytyksen jälkeen isännän puoliso Philippe (Paul-Antoine Taillefer) haluaa myös pitää Steven asumassa yhteisessä kodissa ja selvittää miksi tämä on onneton.
Angelo (Luke Kirby) ihaili Ninoa (Peter Miller) jo koulussa mutta kun Nino vastaa tehtäväkutsuun murrosta Angelon uunituoreella omalla asunnolla muodostuu suhde. Nino haluaa pitää sen tiiviisti salassa mutta Angelo ei voi ja kertoo siitä vanhemmilleen. Kanadan italialaisten siirtolaisten kortteleissa juoru leviää nopeasti Ninon äidin korviin ja soppa on valmis.
Gunn (Keith Jordan) ja Nathan (Adamo Ruggiero) valmistautuvat viettämään joulua perheidensä kanssa erossa toisistaan. Gunn tekee muodonmuutoksen kotimatkalla joulukitschhelvettiin mutta Nathanin suunnitelmat muuttuvat vanhempien karatessa risteilylle. Nathan todellakin yllättää Gunnin ilmestyessään joulun alla hänen vanhempiensa talon ovelle.
Kategoriat
eCupid (J.C. Calciano, 2011)
Marshall (Houston Rhines) ei saa tarpeeksi usein pitkäaikaiselta kumppaniltaan, Gabeltä (Noah Shuffman). Ura polkee paikallaan ja Gabe kotiutuu aina myöhään lopen uupuneena kahvilastaan. Varomaton vastaus verkkokyselyyn ja välinpitämättömyys tietoturvan suhteen laskevat täystuhohaittaohjelman Marshallin kännykkään ja läppäriin ja elämä alkaa olla turhankin vauhdikasta.
Kategoriat
Yhdenvertaisuutta, ei suvaitsemista
Erkki Lahtisen (kd) kirjoituksen (Savon sanomat 7.4.2011) suvaitsevaisuuden piiriin mahtuu erilaisia mielipiteitä vihapuheeseen asti. Minä pidän Lahtisen suvaitsevaisuutta tuloksena yhdenvertaisuuden rampauttamisesta kristillisillä arvoilla. Suvaitseminen on sietämisen vähimmäistaso – ristiriidan välttelyä pakon edessä, kuten naapurien tai työkaverien kanssa saattaa joutua tekemään.