Huuto (Howl) kertoo samannimisestä runosta, sen kirjoittajasta, Allen Ginsbergistä, ja runon julkaisemista seuranneesta siveettömyysoikeudenkäynnistä Yhdysvalloissa 1957. Yritin alunperin katsoa elokuvaa tekstittämättömästä kopiosta, mutta se osoittautui minun englanninkielentaidollani mahdottomaksi. Ginsbergin runoa esitetään elokuvassa intohimoisesti ja sen mutkikkaiden kielikuvien seuraaminen oli minulle mahdotonta. YLE Teema kuitenkin esitti elokuva äskettäin. Suomenkielisten tekstitysten tukemana onnistui pysymään paremmin mukana, mutta luulenpa ettei minun kiinnostukseni ja kärsivällisyyteni riittäisi koko runoon perehtymiseen siinä määrin kuin se olisi tarpeen sen ymmärtämiseksi.
Tekijä: Tero Kankaanperä
Suomen tuki homovainoille Afrikassa
Afrikan hlbtiq-henkilöiden ihmisoikeustilanteen rapautuminen on jäänyt julkisen keskustelun paitsioon vaikka esimerkiksi YLE on uutisoinut sitä usein. Afrikan maista vain yksi, Etelä-Afrikka, on pysynyt sivistyneen maailman vauhdissa ihmisoikeuksien edistämisessä ja peittoaa tällä hetkellä Suomenkin. Etelä-Afrikka hyväksyi yhdenvertaisen avioliiton 2006 ja antoi adoptio-oikeuden mies- ja naispareille jo neljä vuotta aiemmin. Muutoin Afrikan vajaasta 60 valtiosta 37:ssä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on lainsuojaton ja käytännössä he ovat vainon kohteena.
Pim (Ben Van den Heuvel, Jelle Florizoone) kasvattaa itse itseään kun viina, haitari ja miehet vievät äitiä. Isä ei kuulu Pimin elämään. Jäätyään kiinni alastomana tiarassa ja meikeissä Pim pakenee parhaan ystävänsä (Nathan Naenen, Mathias Vergels) luokse, jossa äiti (Katelijne Damen) ottaa hänet aina lämpimästi vastaan. Pim ihastuu Ginoon, joka on myös valmis kokeilemaan mitä teinipojat voivat puuhata keskenään, mutta homma menee happameksi kun Gino löytää tyttöystävän. Valitettavasti myös Ginon sisko, Sabrina (Noor Ben Taouet, Nina Marie Kortekaas), on ihastunut Pimiin.
Ei olympialaisia sateenkaaren päässä?
Olen kirjoittanut tämän blogin jo tammikuussa 2014 Sotsin olympialaisten alla kun Kuopion kaupunginkirjasto pyysi minulta Savon setan puheenjohtajana blogia homoista urheilussa. Sittemmin kirjaston verkkosivujen uudistus on hävittänyt kaiken tuon sisällön joten uudelleen julkaisen tekstini tässä Kuopio Priden 2020 lähestyessä ja Janne Puhakan Hesarissa tänään julkaistun haastattelun inspiroimana.
Dave Kopay, Billy Jean King, Jason Collins, Blake Skjellerup, Martina Navratilova, Justin Fashanu, Nilla Fischer, Caster Semenya, Orlando Cruz, John Amaechi, Tom Daley… Joko leikkaa? Sotsin olympialaisten alla on hyvä vilkaista homoihin, lesboihin ja transhenkilöihin urheilussa.
Kilpaurheilu on maskuliininen maailma, jossa imago on kaikki kaikessa. Naiset ovat saaneet tehdä hartiavoimin töitä päästäkseen osallistumaan samoin edellytyksin kuin miehet. Kilpailu kentillä ei kuitenkaan ole vielä mitään verrattuna kilpailuun sponsoreista, joiden miellyttämiseksi on oltava hyveellinen idoli. Tähän maailmaan sukupuoltaan epätyypillisesti ilmaisevat tai kokevat henkilöt eivät ole mahtuneet ja homoseksuaalisuuden tabun tahraamatkin vain tiukasti kaappiin suljettuina.
Laadin eräälle yhdistykselle jäsenhallinnon prosesseja kuvaavat vuokaaviot uuden jäsenrekisterinhoitajan tueksi. Tämä yhdistys ylläpitää jäsenrekisteriään CiviCRM-järjestelmällä joka on asennettu yhdistyksen Joomla-verkkosivuille. Jäsenmaksulaskutusta hoidetaan Maventan verkkolaskut.fi -palvelulla. Julkaisen nämä kaaviot koska niistä voi olla hyötyä muille yhdistyksissä jäsenrekisteriasioita hoitaville.
Parada (Srdjan Dragojevic, 2011)
Mirko (Goran Jevtic) suunnittelee häitä sivubisneksinä, mutta ottaa päätoimisesti turpaansa uusnatseilta ja homofobikoilta Serbian Belgradissa jossa hän yrittää puolisonsa Radmilon (Milos Samolov) kanssa elää. Etulinjan homojen ihmisoikeustaistelijana hän ei enää muistakaan minkä pahoinpitelyn jälkeen hän päätti hakea viisumia Kanadaan. Viisumin saapuessa Radmilo päättää pelata upporikasta ja rutiköyhää ja haastaa Mirkon tuoreimman asiakkaan Limunin (Nikola Kojo) – Balkanin sodan veteraanin ja kovaotteisen gangsterin – turvaamaan tulossa olevaan Belgrad Pridea. Limunin vaimo (Hristina Popovic) tarttuukin tilaisuuteen ja Limun huomaa olevansa pakotettu toteuttamaan Mirkon unelman jos haluaa omansa toteutuvan. Liittolaisten löytäminen vain osoittautuu vaikeaksi.
{youtube}UAzudh14VQM{/youtube}
Vanhempien äärimmäiset reaktiot ulostuloon ovat johtaneet hlbtiq-nuorten kodittomuuteen Suomessakin mutta ne ovat harvinaistuneet viime vuosikymmeninä. Usein lapsen ulostulo on vanhemmille jonkinlaisen kriisin aihe mutta ajan, tiedon ja ajattelun kanssa nämä kriisit johtavat useimmiten hyväksyntään tai ainakin suvaitsemiseen. Enenevässä määrin kuulee myös tarinoita ongelmattomilta vaikuttavista ulostuloista.
David Holstin (Björn Kjellman) toiveet pääministeriydestä kariutuvat kristillisten tippuessa valtiopäiviltä ja luvassa on vielä neljä vuotta demari valtaa Ruotsissa. Karvaan tappion masennus jää kuitenkin lyhyt aikaiseksi kun David ihastuu demaripoliitikko Martin Kovaciin (Eric Ericson). Davidin elämää hallitsevat Fia-vaimo (Tova Magnusson-Norling) ja avustaja (André Wickström), joista ainakin vaimolla on parempi ote Davidin elämästä kuin hänellä itsellään. Romanssista tulee kuoppainen tie eikä seuraavan mutkan taakse näe.
{youtube}PvedXm2a9uI{/youtube}
Kuopion uudelle konservatiivi piispalle, Jari Jolkkoselle, tuli paha mieli kun eroakirkosta.fi -palvelu julkisti viikonloppuna 10-vuotisen toimintansa kunniaksi tiedotteen tavoitteidensa erinomaisesta toteutumisesta. Paha mieli sai hänet kaipaamaan menneeseen aikaan ja romantisoimaan valikoimiaan ”ateismin oppi-isiä”. Hän kaipaa kirjoituksessaan tuttua ja turvallista retoriikkaa uskosta, eikä huomaa että kritiikki ei kohdistu maailmankatsomukseen vaan sen toteutukseen – juuri samaan tekopyhyyteen kuin Jolkkosen ateismin kulta-aikoina.
Omarin (Gordon Warnecke) isä on alkoholisoitunut pakistanilaistoimittaja joka vihaa elämäänsä Britanniassa ja brittejä. Hän haluaa kuitenkin pojalleen parempaa ja pyytää veljeään (Saeed Jaffrey) järjestämään Omarille töitä. Omarin itsevarmuus ja kunnianhimo vievät hänet setänsä valoisampiin bisneksiin itsepalvelupesulan hoitajaksi apunaan nuoruuden ystävä Johnny (Daniel Day-Lewis). Sedän suunnitelmat naittaa Omar tyttärelleen karahtavat karille kun Omarin ja Johnnyn välille muodostuu suhde.
{youtube}e5JtE83ksg0{/youtube}