Eyal (Lior Ashkenazi) tappaa ihmisiä työkseen Israelin salaiselle palvelulle. Eyalin vaimo tappaa itsensä tämän ollessa tehtävällä ja Eyal ajautuu kuukaudeksi sivuun tehtävistään. Eyalin esimies, hänen isänsä, pistää pojan tekeytymään turistioppaaksi Israeliin saapuvalle natsirikollisen jälkeläiselle jotta pojan isän olinpaikka selviäisi. Eyal tutustuukin Piaan (Caroline Peters) ja Axelin (Knut Berger) ja päätyy tehtävälle Saksaan tappamaan Alfred Himmelmania (Ernest Lenart).
Kategoria: Elokuva-arviot
Arvioita hlbt-elokuvista, televisiosarjoista ja dokumenteista.
Head On (Ana Kokkinos, 1998)
Ari (Alex Dimitriades) austraaliankreikkalainen, joka taistelee vähemmistökulttuurien ja -identiteettien ristipaineessa. Melbourne pursuaa muukalaisia ja monikulttuurisuus tuottaa kitkaa arkeen. Ari yrittää tulla toimeen näiden ristipaineiden kanssa ystäviensä tuella, mutta työttömyys, kotona vanhempien luona asuminen ja kätketty homoseksuaalisuus tekevät elämästä vaikeaa. Ahdistustaan Ari purkaa tupakkaan, viinaan ja huumeisiin.
Pablo Pérez (Juan Minujín) on argentiinalainen nuori kirjailija/runoilija, joka taistelee HIV:n kanssa ja etsii rakkautta. Etsintä vie hänet nahkaklubeille ja BDSM-piireihin, joissa hän ihastuu Martíniin (Javier van de Couter).
Norjalaissyntyinen Margarethe Cammermeyer (s. 1942) on Yhdysvaltain puolustusvoimien heterofasismin näkyvimpiä vastustajia. Kahdenkymmenen palvelusvuoden aikana armeijan everstiksi noussut Cammermeyer pantiin viralta tämän kerrottua turvaluokituksen korotushaastattelussa olevansa lesbo. Cammermeyer ei alistunut kohtaloonsa vaan haastoi armeijan menestyksellisesti ja sai oikeuden päätöksellä virkansa takaisin. Cammermeyer eläköityi täysin palvelleena 1997. Kaikki tämä siis ennen Don’t Ask, Don’t Tell -politiikkaa. Margarethe Cammermeyer on saavuttanut hämmästyttävän paljon elämässään. Hänellä on neljä poikaa, ex-aviomies, tohtorin tutkinto hoitotieteestä ja elämänkumppanina taiteilija-professori. Elokuva perustuu Cammermeyerin samannimiseen elämänkertaan vuodelta 1994. Pääosassa nähdään siihen loistavasti sopiva Glenn Close.
Nowhere (Gregg Araki, 1997)
Dark (James Duval) elää kavereidensa kanssa L.A.:ssä. Elokuva kuvaa yhtä päivää heidän surrealistisessa maailmassaan. Tarvitaan aika vahvoja aineita että maailmasta saa niin kummallisen paikan. Sex (check), drugs (check), rock’n’roll (check) – tai ainakin pop vastine sille.
Sheba (Cate Blanchett) aiheuttaa heti häiriöitä tullessaan koulun seesteiseen opettajakuntaan. Muiden muassa häneen silmänsä iskee Barbara (Judi Dench). Barbaran nähtyä Sheban harrastavan seksiä 15 vuotiaan oppilaan kanssa luokassa, Sheba tunnustautuu Barbaralle. Barbara juonii saadakseen Sheban itselleen, mutta kaikki päättyy skandaaliin.
Larry (Kevin James) on yksinhuoltaja isä, joka työssään palomiehenä elää kokoajan vaarassa. Kaupungin tiukan eläke-etuuspolitiikan vuoksi Larry ei voi siirtää eläkkeensä edunsaajaa kuollesta vaimostaan lapsiinsa, joten hän keksi vaihtoehtoisen tavan. Larry suostuttelee parhaan kaverinsa Chuckin (Adam Sandler) rekisteröimään parisuhteen kanssaan kulissiksi jonka varjolla etuuden siirto voidaan tehdä. Valitettavasti kaupunki on tarkkana väärinkäyttäjien varalta ja Larry ja Chuck päätyvät tarkkailuun, joka eskaloi asiat pisteeseen, josta ei ole paluuta.
Logan (Malcolm Stumpf) on esipubertetti teini, jonka marmorikuulat ovat päässeet pahasti levälleen, jotkut jopa hetkellisesti hukkaan. Logan elää ihan omissa maailmoissaan ja yrittää päästä sinuiksi nousevan seksuaalisuutensa kanssa. Loganin tarinaa värittävät tiikerit, ihan yhtä erikoinen kaveri ja muutaman vuoden vanhempi poika, johon Logan ihastuu. Muu koulu on silkkaa massaa.
Stephen (Simon Prast) isännöi kotiin L.A.:stä palaavaa ystäväänsä, Katietä (Rena Owen) ja kipuilee vastakaiutonta rakkauttaan Markiin (Dean O’Gorman). Katie on kokenut romahduksen parin hitin ihmeestä has-beeniksi ja yrittää löytää tien eteenpäin palaamalla ystävänsä luokse kotiin Uuteen Seelantiin. Mark imee kundeja huumeita vastaan ja kirjoittaa pöllyssä sanoituksia jonkinlaisen punk-duon muodostaville Figille (Nancy Brunning) ja Sallylle (Sophia Hawthorne). Siinäpä ainekset romanttiseen ihmissuhde punk-draamaan.
Trembling before G-D on dokumentti ortodoksi- ja hadisti- (?) juutalaisten homojen ja lesbojen pyrkimyksistä sovittaa yhteen uskonsa ja itsensä. Dokumentissa monet homot ja lesbot kuvaavat pitkää ja traumatisoivaa taistelua johon ei näytä hyviä ratkaisuja olevankaan. Tarinoissa esiintyy kieltämistä, itsemurhia ja niiden yrityksiä, monenlaista puoskarointia ja kidutusta terapioiksi naamioituna ja paljon surua. Jumalattoman pakanan on vaikea ymmärtää syvästi uskonnollisia ja vieraan uskonnollisen kasvatuksen saaneita ihmisiä ja heidän ongelmiaan. Päällimmäiseksi nousee ajatus: pitäkää tunkkinne! Miksi nähdä vaivaa kun lähtökohta on täysin mahdoton? Kouluarvosana 7.