Elokuva-arviot

Arvioita hlbt-elokuvista, televisiosarjoista ja dokumenteista.

© 2014 The Weinstein Company. All Rights Reserved.

Alan Turing oli matemaatikko joka toisen maailman sodan aikana palveli Britanniaa Bletchley Parkissa murtamalla saksalaisten viestiliikenteen salausta. The Imitation game -elokuva perustuu Turingin elämäkertaan. Se kuvaa  pääasiassa Turingin vuosia Bletchley Parkissa mutta väliin lomitetaan kohtauksia hänen kouluvuosiltaan ja kuolemaansa edeltäneiltä kuukausilta. Benedict Cumberbatch, vaikka näyttääkin vain vähäisesti Alan Turingilta, oli mitä loistavin valinta pääosaan. Ainoa toinen valkokankaasta ylös nouseva hahmo on Keira Knightleyn esittämä Joan Clarke, mikä on sääli sillä esimerkiksi Matthew Goode tarjoaa ihan mukavasti silmänruokaa.

Sebastian Charlien sylissä

Charlie (Jonathan Gordon) on rakastanut Sebastiania (Jason Ralph) varhaisteini-iän suudelmasta alkaen ymmärtäen että rakkaus ei ole vain veljellistä parhaiden ystävien kesken vaan että hän haluaa myös jakaa elämänsä Sebastianin kanssa. Sebastian on piloille hemmoteltu rikas newyorkilaiskakara jonka maailma romahti kun isä viimein pistettiin kiven sisään talousrikoksista. Paparazzit vartioivat kaatohuoneiston tornin juurella eikä Sebastian pääse lähtemään kotoaan. Ja miksi hän lähtisikään rahvaan pariin kun ympärillä on hovi ystäviä jotka eivät voi jättää häntä. Charlie löytää kuitenkin Timin (Haaz Sleiman) ja ihastuu. Sebastianin valtavasta varjosta on kuitenkin vaikea päästä pois edes rakkauden siivin.

Elio soittaa pianoa, Oliver katselee taustalla. Kuva elokuvasta.
© Sony Pictures Classics

Elio (Timothée Chalamet) joutuu luovuttamaan huoneensa vanhempiensa kesäpaikassa Pohjois-Italiassa Oliverille (Armie Hammer), tuoreimmalle sarjassa joka kesäisiä nuoria tutkijoita jotka tulevat työskentelemään isän (Michael Stuhlbarg) kanssa. Oliver ärsyttää Eliota tavalla joka hämmentää häntä. Kesän edetessä Elio ymmärtää ihastuneensa Oliveriin. Asetelma ja se että Elio on vain 17 saa Oliverin ottamaan etäisyyttä poikaan. Elio kuitenkin tietää mitä haluaa.

David (Jesse Plemons) palaa New Yorkista Sacramentoon perheensä luo kun äidillä (Molly Shannon) todetaan edennyt syöpä. Suhden Pauliin (Zach Woods) on kariutunut eivätkä tv-sarjojen käsikirjoitukset ota tuulta siipiensä alle. Elämä 500 000 asukkaan kaupungissa on suurkaupunkiin tottuneelle tylsää, isä (Bradley Whitford) ei vielä kymmenessä vuodessa ole päässyt sinuiksi poikansa seksuaalisuuden kanssa ja jatkuva kuoleman työstäminen masentaa.

Unelmien risteily (Dreamboat) on aikamme dokkari homomiehisten risteilystä. Risteily on kansainvälinen, miehiä tulee Ranskasta, Yhdysvalloista, Saksasta, Belgiasta, Intiasta, Palestiinasta ja lukemattomista muista maista. Jumalattoman suuri risteilyalus seilaa avomerellä jossain päiväntasaajan tienoolla ja joka päivä ja ilta on uudet bileet.

Dellan (Andrea Grano) parisuhde ajautuu karille kun hän panee kännissä ja pirissä homo-eksäänsä, Joeta (Sean Maher), ja tulee raskaaksi. Rodrigo (Nacho San José) ei ota uutista hyvin, ei varsinkaan kun hän on juuri ennen ylipitkäksi venyneelle Euroopan komennukselle lähtöään saanut kuulla että pariskunnan vaikeudet saada lapsi johtuvat hänestä. Joekaan ei ole tilanteesta riemuissaan sillä kersa haittaisi pahasti paneskelua. Ainoa jolla ystäväpiirissä menee hyvin, on nörtti-Herbert (Mark Cirillo) joka löytää unelmapojun miehekseen.

Ned (Fionn O'Shea) ei odota innolla paluuta uudelle lukuvuodelle sisäoppilaitokseen. Kiusaaminen on hänelle arkipäivää mutta hetken näyttää siltä että hän saisi huoneen yksin käyttöönsä mikä piristäisi asioita hiukan. Valitettavasti viimehetkellä saapuva uusi oppilas, Conor (Nicholas Galitzine), sijoitetaan samaan huoneeseen Nedin kanssa. Käveltyään huoneeseen Conorin tehdessä punnerruksia paidatta Ned on tehnyt diagnoosinsa: häiritsevän komea mutta taas vain yksi uusi rugby-ääliö lisää.