Logan (Windham Beacham) myy talonsa siirtyäkseen eteenpäin vaimonsa äkillisen kuoleman jälkeen. Logan näkee usein Adriannen (Maggie McCollester) haamun kommentoimassa elämäänsä ja talon saaminen kaupaksi ensimmäisenä päivänä tulee helpotuksena. Varsinkin kun ostaja, Gil (Matthew Montgomery), vaikuttaa tosi hyvältä tyypiltä. Vaimo-vainaan veljen muuttuessa vittumaiseksi Gilistä muodostuu nopeasti tuki Loganille ja heteromiehet huomaavat tekevänsä odottamattomia asioita keskenään.
Alaston totuus (Atom Egoyan, 2005)
Karen (Alison Lohman) pestautuu 1972 Vincen (Colin Firth) muistelmien haamukirjoittajaksi koska hän on ihaillut Lannyä (Kevin Bacon) ja Vinceä kohtaamisestaan heidän kanssaan 15 vuotta aiemmin. Toinen syy on mysteeriksi jäänyt Maureenin (Rachel Blanchard) kuolema, joka epäilemättä liittyy miehiin vaikka sitä ei heihin pystytäkään yhdistämään. Ihastus Lannyyn uhkaa romuttaa koko elämänkertaprojektin, eikä auta yhtään, Lannyn tekeillä olevan ”virallisen” muistelmateoksen uudet luvut tupsahtelevat Karenille kotiin.
Uskonto on konfliktien ja ihmisoikeusloukkauksien aiheuttajana kärkipäätä. Tämä johtuu pitkälti sitä, että jokainen uskonto sisältää ajatuksen, että on se ainoa oikea ja toisinajattelijat on ohjattava oikealle tielle. Vihreät kannattavat yhdenvertaisuutta ja järkiperäisyyttä ja näkevät näiden olevan rauhan ja vapauden ehtoja, joten uskontovastaisuudelle on aatteessa hyvät perusteet.
Markku Heikkisen tutkimusmatka Tsekin poikapornobisnekseen alkaa saksalaisilta erotiikkamessuilta. Tsekkiin päästyään hän tutustuu homopornotuottaja Dan Komariin ja tämän ”poikiin”, erityisesti taiteilijanimellä Aaron Hawke esiintyvään nuoreen mieheen. Dokumentti poikapornobisneksestä kääntyy Komarin ja kolmen hänen elokuvissaan esiintyvän nuoren miehen tarinaksi. Poikien, yhden äidin ja Danin haastattelujen kautta Heikkinen rakentaa kuvaa ilmiöstä. Leikkausvaiheessa dokumentin väliin on leikattu kohtauksia dokumentissa esiintyvien mallien elokuvista.
”Meille omat bileet ja kapakat”
Juhani E. Lehdon ja Camilla Koveron ”Homoseksuaalisuus tieteennäkökulmasta ja miesten kertomana” alkaa viimein kääntyä loppuun käsissäni. Kirjan lukeminen on kestänyt yli vuoden. Tämä ei kuitenkaan ole arvio kirjasta, vaan pohdinta miesten kertomusten pintaan nostamasta teemasta. Lehto raportoi haastattelemiensa miesten kritisoineen sitä kuinka heterot hakeutuvat bailaamaan Helsingin trendikkäinä pidettyihin homokapakoihin. Hän toteaa vastaavaa kuullun myös lesbonaisten suusta. Lehto puhuu aiheesta tilan homoseksuaalisuuden tai heteroseksuaalisuuden kautta.
Tämä kirjoitus on vastaus Kimmo Kivelän Kuopion kaupunkilehdessä 7.5.2011 olleessa jutussa esittämiin mielipiteisiin.
Kimmo Kivelä moittii Vihreitä suhteellisuudentajuttomuudesta meidän vaatiessamme samaa sukupuolta oleville pareille oikeutta adoptioon. Esimerkeiksi tärkeämmiksi kokemistaan ongelmista hän nostaa mm. lasten huostaanotot ja köyhyyden. Vertaus ei kestä vähäisintäkään kriittistä tarkastelua. Ilmeisin hölmöyshän siinä on se, että omalla vähäisellä tavallaan mies- ja naisparien adoptio-oikeus vähentäisi Kivelän tärkeämpänä pitämiä ongelmia. Mies- ja naisparien vanhemmuus on aina toivottua, mikä osaltaan vähentää lasten kaltoin kohtelua.
Yhdenvertaisuutta, ei suvaitsemista
Erkki Lahtisen (kd) kirjoituksen (Savon sanomat 7.4.2011) suvaitsevaisuuden piiriin mahtuu erilaisia mielipiteitä vihapuheeseen asti. Minä pidän Lahtisen suvaitsevaisuutta tuloksena yhdenvertaisuuden rampauttamisesta kristillisillä arvoilla. Suvaitseminen on sietämisen vähimmäistaso – ristiriidan välttelyä pakon edessä, kuten naapurien tai työkaverien kanssa saattaa joutua tekemään.
Unsolved suburbia on lukiohomopoikien pehmopornoprojekti. Täysin laaduton! Lähes olematonta ja kammottavan huonoa näyttelemistä, ei juonta, kotivideomainen lavastus ja jälkiäänitetty äänimaisema. Näyttää siltä että motiivi tämän elokuvan tekemiseen on ollut näyttää mahdollisimman monta ilmeistä ja feminiinistä homopoikaa alastomana pehmopornokohtauksissa. ÄLÄ KATSO! Kouluarvosana 4.
Viime päivien keskustelu Älä alistu -kampanjasta on saanut minut taas ihmettelemään miten monet pitävät itseään suvaitsevaisina eivätkä näe mitään ongelmaa ilmeisessä syrjinnässä. Mitä hirveimpiä lausuntoja pidetään täysin hyväksyttävinä. Törmäsin pari vuotta sitten Setan kouluttajakoulutuksessa Suffolkin yliopiston Safe Zone – koulutuksessa käytettyyn malliin, joka kuvaa yksilön kasvavaa tietoisuutta ja aktiivisuutta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien suhteen. Olen sittemmin kääntänyt sen suomeksi ja nyt päätin julkaista sen nostaakseni rimaa muille.
Puoskarilaki NYT!
Joukko vähemmistökristillisten lahkojen opiskelija- ja nuorisojärjestöjä tuli tänään (21.3.2011) ulos kampanjalla joka rohkaisee ei-heteroseksuaalisia nuoria hakemaan muutosta seksuaalisuuden kokemukseensa. No fundamentalistilahkot perustavat oppinsa dogmiin sukupuolirooleista ja seksuaalisuudesta yksin lisääntymisen välineenä. Niiden arvolähtökohtainen näkemys on, että homoseksuaalisuus ja muut ei-heteroseksuaaliset tai epätyypilliset sukupuoliroolit ovat rikkinäisiä ja tarvitsevat muutosta. Lienee tarpeetonta sanoa, että tämä on erittäin haitallista ja vaarallista propagandaa vailla minkäänlaista järjen hiventä. Kampanja hyväksikäyttää haavoittuvia ihmisiä ja vaarantaa heidän mielenterveytensä ja henkensä.