Olin joskus teinivuosina ”marvelisti” eli keräilin silloin Semic-kustannuksen (myöhemmin Egmont Entertainmentin) julkaisemia Marvel Comics Groupin sarjakuvia. Harrastukseni alkoi varsinaisesti Ryhmä-X -lehdestä vuonna 1987, mutta jo sitä ennen olin hankkinut sittemmin varsin kallisarvoisiksi osoittautuneet Semic-sarjakirjat 98, 101 ja 103 vuosilta 1984 ja 1985. Harrastus laajeni, niin että 90-luvun alussa tilasin kaikkia Semicin Marvel-sarjakuvia ja noilta vuosilta minulla lieneekin suurin piirtein kaikki 90-luvun alkupuoliskolla suomeksi ilmestyneet julkaisut, myös erikoisjulkaisut. Laajensin kokoelmaa myös taaksepäin ja sen ehdoton helmi onkin Ihme-sarjan numero 34 vuodelta 1968 – ostin sen muistaakseni 3 markalla paikallisesta divarista. Ehdoton suosikkini oli Ryhmä-X ja niinpä kokoelmani lienee täydellisin sen osalta. 90-luvun puolivälistä kokoelmassa on myös joitain amerikkalaisia alkuperäisjulkaisujakin, pääosin erikoisjulkaisuja. 90-luvun alkupuoli oli kova suomalaisille ja niinpä Semickin ajautui konkurssin kautta Egmont Entertainmentin suojiin. Kokoelmani päättyy vuoteen 1996 – amerikkalainen Marvel Comics Group teki tuolloin muistaakseni konkurssin ja vaikka se tuon jälkeen tuhkasta pienempänä ja jatkoi toimintaansa, minä lopetin sarjakuvien keräilyn hiipuneen kiinnostuksen vuoksi. Kokoelma on kuitenkin edelleen hyvässä tallessa.
Tekijä: Tero Kankaanperä
Neljäs akvaarioni
Neljäs akvaarioni on vain satalitrainen (70x35x40) , karanteeni- ja poikasaltaaksi 2005 hankittu purkki. Altaan suodattimena on pieni Eheim Ecco ja valaisin on kaksiputkinen. Tällä hetkellä allasta asuttavat 200-litraisesta myynnin tieltä raivatut monniset, piikkisilmät ja kirsikkabarbit. Altaan pohjalla on hieno seulottu hiekka. Kasveina altaassa on punamelalehtiä, kääpiömiekkakasvia, herttamiekkakasvi, jokin punertava vartinen hento vesitähdikki (angustifolia) ja vesiruttoja.
Kolmas akvaarioni
Ostin kolmannen akvaarioni alkuvuodesta 2002. Se on 400 litrainen (130x55x60) allas. Kuten mitoista huomaa se on korkean mallinen ja siksi hiukan haastava valaistuksellisesti. Allaspaketin alkuperäinen valaisin oli surkuhupaisa kapine, jossa kaksi 90 cm pitkää putkea oli jemmattu kammottavaan neliskanttiseen koteloon, jonka alapuolella oli rypyläinen muovi. Tuo muovi epäilemättä suojasi valaisinta roiskeilta, mutta varmasti myös allasta liialta valolta, jota tämä kapine ei koskaan olisi voinut tuottaa. Altaan mukana tuli Eheimin sitten Classiciksi nimeämä pyöreä ulkosuodatin lämpökannella. Myös tästä altaasta on kuvia galleriassa.
Toinen akvaarioni
Toisen akvaarioni sain vängättyä läpi vanhemmilleni hankittavaksi kesätyösäästöistäni elokuussa 1991. Se oli noin 200 litran allas (120x40x45) alumiinikehyksellä ja jalustalla. Altaan päällä oli alunperin pakettiin kuulunut yksi putkinen (90 cm) valaisin. Akvaarion hankinnan yhteydessä ostin siihen Eheimin moduleina jatkettavan 8-kulmaisen sisäsuodattimen, jota jatkoin yhdellä modulilla. Lämmittimenä koko sen ajan kun tuon altaan omistin oli alkuperäinen Jägerin 150 W sauvalämmitin. Allas oli vuoden 1991-2001 Laukaassa, josta ajasta viimeiset kuusi vuotta venhempani hoitivat sitä viikot ja minä huolsin sen muutoin kotona käydessäni. Myin altaan pois alkuvuodesta 2007 elettyäni muutaman vuoden 30 neliön yksiössä 100, 200 ja 400 litran akvaarioiden kanssa.
Ensimmäinen akvaarioni
Ensimmäinen akvaarioni oli 60 litrainen ”purkki” jossa oli alumiiniset kehykset. Sain sen 5.9.1987; olin 13 vanha. Valtavan paljon tietoa suuremmalla innolla ”hoivasin” tuota allasta ja ahmin akvaariokirjallisuutta. Ensimmäinen akvaariokirjani oli Ines Scheurmannin ”Akvaario”. Myöhemmin sain lahjaksi Peter Hunnamin toimittaman ”Akvaariotieto” -kirjan ja kartutin itse kirjastoani Markku Varjon ”Akvaariomaailma” ja Britt-Marie Sundströmin ”Akvaariokirja” teoksilla.
Paljon on puhuttu siitä, kuinka televisiossa on menossa “homobuumi”. Totta onkin, että L-koodi, Älä kerro äidille ja vaikkapa Sillä silmällä sarjassa homot ja lesbot ovat keskeisissä rooleissa elleivät jopa koko sarjan idea. Myös sarjat, jotka eivät varsinaisesti ole ”homoteemaisia”, esittävät usein homoseksuaalisuutta. Buumissa on päästy jo itsetarkoituksellisesta homoseksuaalisuuden esittämisestä ja sen päivittelystä ohi keskusteluun siitä, esittävätkö sarjat homot ja lesbot todellisina. Minä haluan esittää kysymyksen hiukan toisin: miten homoseksuaalisuutta sarjoissa käsitellään?
Terry Pratchett: A Hat Full of Sky
Terry Pratchett
A Hat Full of Sky
2004
A Hat Full of Sky (Tähtihattu) on Pratchettin hiukan enemmän lapsille suunnattua tuotantoa. Käytännössä se tarkoittaa, että vaikka Granny Weatherwax (Muori Säävirkku) esiintyykin kirjassa Nanny Oggia ei ole laskettu sivuille laulamaan velhon sauvasta ja siileistä. Siitä kuinka sopivia Wee Free Men (Vapaat pikkumiehet) ovat lapsille voidaan olla montaa meiltä.
Ensilukema: Clive Cussler
Alku vuodesta 2007 siskoni mies tyrkkäsi minulle käteen Clive Cusslerin ”Valhalla nousee” kun puhuimme elokuvasta ”Sahara”. En ollut koskaan aiemmin törmännyt kirjailijaan, enkä lukenut mitään hänen tuotantoaan – en edes tiennyt, että ”Sahara” perustui romaaniin! Lueskelin ”Valhalla nousee” läpi melko nopeasti ja hankin saman tien ”Raise the Titanic”, ”Vixen 03” ja ”Night Probe” kirjat edullisina pokkareina. Nämä kolme pokkariakin tuli ahmittua nopeasti.
Kaksi edellistä eduskuntaa määritteli perheen uudelleen parisuhdelain ja hedelmöityshoitolaista käydyn keskustelun kautta. Määritelmän päivittäminen olikin epäilemättä tarpeen, koska antiikkinen perheen määritelmä ei enää sopinut muuttuneeseen yhteiskuntaan. Valitettavasti keskustelua ei saatu päätökseen ja seuraavan eduskunnan tehtäväksi muodostuukin jälkien siivoaminen ja muutoksen vieminen johdonmukaiseen päätepisteeseensä.
Me ja Ne
Vähemmistön ja enemmistön eron rakentuminen lähtee subjektiivisesta me ja ne -ajattelusta. ”Meitä” rakennetaan korostamalla sopivasti yhdistäviä ja erottavia tekijöitä meidän ja niiden välillä. Se onko jokin piirre yhdistävä vai erottava ei ole ollenkaan yksiselitteistä vaan riippuu hyvin vahvasti tilanteesta.