Shared rooms (Rob Williams, 2016)

Laslo (Christopher Grant Pearson) ja Cal (Alec Manley Wilson) tuskailevat ystäväpiirin katoamista ruuhkavuosiin kun homotkin alkavat lisääntyä. Juhlapöydästä lähtee viimeinenkin pari sijaissynnyttäjän ponnistuksia odottelemaan ja kadulla vetelehtii joku nuorisolainen (Zeke Masters). Toisaalla Sid (Justin Xavier) juhlii paneskelemalla Greyn (Alex Neil Miller) kanssa ja Dylan (Robert Werner) riitelee kämppiksensä Julianin (Daniel Lipshutz) kanssa huoneensa luvattomasta käytöstä. Sellainen on joulu ilman verisukulaisia. Jatka lukemista ”Shared rooms (Rob Williams, 2016)”

I am Michael (Justin Kelly, 2015)

Kuva elokuvasta, James Franco ja Zachary Quinto istuvat talon portailla nojaten toisiinsa

 

Michael Glatzen tapaus on taas yksi niitä amerikkalaisia paljon puhuttaneita mediasensaatioita jotka eivät juurikaan levinneet maan rajojen ulkopuolella joten nimi ei sanone suomalaisille mitään. Glatze oli homoaktivisti joka kirjoitti XY-lehteen ja kiersi kouluissa puhumassa nuorille homoille ja lesboille 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa – samoihin aikoihin kuin Matthew Shepardin kuolema järisytti heitä. Ainakin I am Michael -elokuva antaa tästä kuvan varhaisena dansavagena. Glatzen mukana oli aina hänen poikaystävänsä Benjie Nycum jonka kanssa hän asui San Franciscossa ja Halifaxissa. Se mikä aiheutti kohun oli Glatzen tuleminen uskoon ja julistautuminen vapaaksi homoseksuaalisesta identiteetistä. Näkyvän persoonan ja blogistin kirjoitusten luonteen muuttuminen lähes päinvastaisiksi sai aikaan petetyksi tulemisen ja raivon tunteita.

Jatka lukemista ”I am Michael (Justin Kelly, 2015)”

Those people (Joey Kuhn, 2015)

Sebastian Charlien sylissä

Charlie (Jonathan Gordon) on rakastanut Sebastiania (Jason Ralph) varhaisteini-iän suudelmasta alkaen ymmärtäen että rakkaus ei ole vain veljellistä parhaiden ystävien kesken vaan että hän haluaa myös jakaa elämänsä Sebastianin kanssa. Sebastian on piloille hemmoteltu rikas newyorkilaiskakara jonka maailma romahti kun isä viimein pistettiin kiven sisään talousrikoksista. Paparazzit vartioivat kaatohuoneiston tornin juurella eikä Sebastian pääse lähtemään kotoaan. Ja miksi hän lähtisikään rahvaan pariin kun ympärillä on hovi ystäviä jotka eivät voi jättää häntä. Charlie löytää kuitenkin Timin (Haaz Sleiman) ja ihastuu. Sebastianin valtavasta varjosta on kuitenkin vaikea päästä pois edes rakkauden siivin.

Jatka lukemista ”Those people (Joey Kuhn, 2015)”

Other people (Chris Kelly 2016)

David (Jesse Plemons) palaa New Yorkista Sacramentoon perheensä luo kun äidillä (Molly Shannon) todetaan edennyt syöpä. Suhden Pauliin (Zach Woods) on kariutunut eivätkä tv-sarjojen käsikirjoitukset ota tuulta siipiensä alle. Elämä 500 000 asukkaan kaupungissa on suurkaupunkiin tottuneelle tylsää, isä (Bradley Whitford) ei vielä kymmenessä vuodessa ole päässyt sinuiksi poikansa seksuaalisuuden kanssa ja jatkuva kuoleman työstäminen masentaa.

Jatka lukemista ”Other people (Chris Kelly 2016)”

People you may know (J.C. Falcón, 2016)

Dellan (Andrea Grano) parisuhde ajautuu karille kun hän panee kännissä ja pirissä homo-eksäänsä, Joeta (Sean Maher), ja tulee raskaaksi. Rodrigo (Nacho San José) ei ota uutista hyvin, ei varsinkaan kun hän on juuri ennen ylipitkäksi venyneelle Euroopan komennukselle lähtöään saanut kuulla että pariskunnan vaikeudet saada lapsi johtuvat hänestä. Joekaan ei ole tilanteesta riemuissaan sillä kersa haittaisi pahasti paneskelua. Ainoa jolla ystäväpiirissä menee hyvin, on nörtti-Herbert (Mark Cirillo) joka löytää unelmapojun miehekseen.

Jatka lukemista ”People you may know (J.C. Falcón, 2016)”

4th Man Out (Andrew Nackman, 2015)

Adamilta (Evan Todd) on ulostuleminen päässyt lipsahtamaan vähän myöhemmäksi ja se alkaa reilu kakskymppisenä tuntua vähän vaikealta kun samojen kavereiden kanssa on tullut hengailtua kotipaikkakunnalla nuoruudesta asti. Chris (Parker Young), Nick (Chord Overstreet) ja Ortu (Jon Gabrus) viljelevät homovitsejäkin niin taajaan ettei homofobian olemassa olosta ole epäilystäkään. Äidilläkin on kiusallinen tapa haikailla menneiden tyttöystävien perään ja yrittää naittaa Adamia lukioheilalle. Mut pakkohan se on joskus kaapista tulla.

Jatka lukemista ”4th Man Out (Andrew Nackman, 2015)”

King Cobra (Justin Kelly, 2016)

King Cobra on dramatisoitu Cobra Videon tuottajan Bryan Kocisin ja taiteilijanimellä Brent Corrigan tunnetun pornotähden tarina. Brent Corrigan oli Cobra Videon jättipotti ja tie tähtiin. Tähden riitauduttua Bryan Kocisin kanssa hänelle kuitenkin selvisi että taitelijanimi Brent Corrigan oli Kocisin omistama tavaramerkki eikä hän voinut tehdä töitä sillä. Pisteen ongelmille pisti lopullisella tapaa kilpailija joka himoitsi tähteä itselleen.

Jatka lukemista ”King Cobra (Justin Kelly, 2016)”

Tom of Finland (Dome Karukoski, 2017)

Tom of Finland on minulle hyvin tärkeä aihe. Tulin tietoiseksi taiteilijan olemassa olosta varmaankin 1990 Sarjainfo-lehden julkaistua hänestä jutun Puupäähattu-palkinnon myötä. Olin tuolloin 16 ja kipuilin oman homoseksuaalisen heräämiseni kanssa. Samojen teinivuosieni aikaan osuvat Heiner Carown Aika uskaltaa -elokuvan televisioesitys, Queenin ”Show must go on”:in jatkuva soittaminen Freddie Mercuryn kuoleman jälkeen ja Ilppo Pohjolan Daddy and The Muscle Academy -dokumentin televisioesitys. Elettiin siis Toukon viimeisiä elinvuosia ja AIDS-epidemia tappoi miljoonia länsimaissakin kun tehokasta lääkehoitoa ei vielä ollut saatavilla. Ja Tom of Finlandin kuvathan iskevät homoteiniin kuin testosteronileka palleihin.

Vuosien varrella olen lukenut varhaisia MSC Finlandin lehdessä ja myöhemmin Seta/Z/Voltti-lehdessä julkaistuja Toukon haastatteluja, katsonut Beefcaken, Homo-Suomen historian ja Daddy and The Muscle Academyn uudelleen, lukenut F. Hooven Valentinen elämäkerran ja Harri Kalhan kirjan ”Tom of Finland. Taidetta seksin vuoksi”.

Touko Laaksosesta on minulle kaiken näkemäni ja lukemani jälkeen piirtynyt kuva hyvin vaatimattomana mutta myös periksi antamattomana taiteilijana. Hän oli huomattavan nöyrä sen tosiasian edessä että hän oli Vapaudenristin edestä Suomea puolustanut sotaveteraani, joka loi kuvillaan homomiehille ulospääsyn sairaan ja rikollisen epämiehen kaapista positiiviseen itseidentifioitumiseen. Minulle marskit ja kekkoset eivät merkitse mitään, Touko Laaksonen on suurin suomalainen koskaan.

Luvasta kertoa Touko Laaksosen tarina massoille elokuvan muodossa käytiin ankara taistelu Helsinki Filmin ja Special Film Companyn välillä. Olin itse vahvasti jälkimmäisen kannalla ja äärimmäisen pettynyt kun Tom of Finland Foundation asettui tukemaan väärää projektia. No, no love lost there, en ole koskaan voinut sietää sitä fasistista ylimielisyyttä jolla säätiö Toukon perintöä vaalii.

Karukosken Tom of Finland -elokuva kertoo Touko Laaksosen elämäntarinan sotavuosista satojen nahkamiesten eteen estradilla Kaliforniassa 1980-luvun lopulla. Toukon lapsuudesta ja nuoruudesta elokuva ei kerro mitään, se tieto sinun on hankittava esimerkiksi Ilppo Pohjolan dokumentista Daddy and The Muscle Academy tai F. Hooven Valentinen elämäkerrasta.

Jatka lukemista ”Tom of Finland (Dome Karukoski, 2017)”

Moonlight (Barry Jenkins, 2016)

Chiron  (Alex R. Hibbert / Ashton Sanders / Trevante Rhodes) tapaa elämäänsä vahvimmin vaikuttavan ihmisen, Juanin (Mahershala Ali), paetessaan kiusaajia hylättyyn asuntoon jota narkkarit käyttävät piikitysluolanaan. Juan vie Chironin kotiinsa jossa Terese (Janelle Monáe) saa pojan puhumaan. Chiron yöpyy Juanin ja Teresan luona mutta aamulla Juan palauttaa pojan kotiinsa äidilleen (Naomie Harris). Seuraavan kerran äidin ryyppäämistä, narkkaamista ja huoraamista paetessaan Chiron löytää itsensä Juanin pihalta ja ui öisessä meressä. Teresasta ja Juanista tulee Chironin vaikean nuoruuden turva ja Juanista Chironin miehen malli jonka kuvaksi hän itsensä rajun aikuistumisensa kautta muokkaa.

{youtube}9NJj12tJzqc{/youtube} Jatka lukemista ”Moonlight (Barry Jenkins, 2016)”

Vain rakkaudesta (Making love, Arthur Hiller, 1982)

Zackin (Michael Ontkean) ja Clairen (Kate Jackson) onnellinen avioliitto näyttää täydentyvän kun täydellinen koti löytyy ja Claire haluaa vihdoin lapsen. Zack ajelee kuitenkin öisin homokapakoiden ja miesten kruisailupaikkojen lähettyvillä peläten ja haluten. Tavatessaan Bartin (Harry Hamlin) Zack lähtee tämän kanssa lounaalle, sitten treffeille ja päätyy lopulta sänkyyn hänen kanssaan. Suurimmaksi ongelmaksi ei kuitenkaan muodostu Zackin syvä kaappi vaan Bartin halut.

Jatka lukemista ”Vain rakkaudesta (Making love, Arthur Hiller, 1982)”