Minä en ole graafikko, valokuvaaja, kirjapaino- tai lehtialan ammattilainen. Minä harrastelen ja joudun ajoittain työkseni harrastelemaan kuvankäsittelyä ja taittamista. Olen yhdistystoiminnassa taittanut yhdistyksen yleisesitteitä, toiminnasta kertovia ilmoituksia ilmoitustauluille jaettavaksi, lehti-ilmoituksia, mainoksia ja vaalikampanjoihin liittyen ehdokkaiden esitteitä. Kohteina ovat olleet maakuntalehdet, ilmaisjakelu- ja paikallislehdet sekä offset-painot. Olen käyttänyt aluksi hyvin lyhyen aikaa Microsoft Publisheria mutta viime vuodet vapaita ohjelmia: GIMP-kuvankäsittelyä, Scribus-taitto-ohjelmaa ja Inkscape-vektorigrafiikkaohjelmaa. Matkan varrella olen törmännyt hyvin monenlaisiin ihmeellisiin ongelmiin tässä maailmassa ja tässä avaan näitä havaintoja.
Avainsana: mielipide
Kategoriat
Kirkolla on nyt näytönpaikka
Olemme vuosia kuulleet kuinka yhdenvertaisuuden vastustajat ovat kirkossa – evankelisluterilaisessa kirkossa siis – ”pieni mutta äänekäs vähemmistö”. Tuo pieni mutta äänekäs vähemmistö on koko 2000-luvun ajanut liberaaleja kirkosta sadoin tuhansin. Nyt näyttää siltä, että viimeisin eroaalto on pääasiassa konservatiiveja jotka ovat tyytymättömiä arkkipiispan iloiseen kannanottoon eduskunnan hyväksyttyä kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista ensimmäisessä käsittelyssä. Kirkko onkin nyt näytön paikassa: joko ”pientä mutta äänekästä vähemmistöä” on häädetty tarpeeksi mahdollistamaan uudistuminen?
Tuorein EVL-kirkon erobuumi jatkuu kolmatta päivää ja kirkon johto on aivan yhtä pihalla kuin neljä vuotta sitten kun lokakuussa menetettiin koko vuoden jäsenkato yhdessä kuukaudessa. Minullakaan ei ole hajuakaan mikä tämän buumin laukaisi mutta sunnuntain melkein tuhat ja eilisen melkein kaksi tuhatta eroa saavat tänään jatkokseen jälleen yli tuhannen eron päivän. Helsingin yliopistosta löydetty päivystävä dosentti Niemelä arvelee YLE:n jutussa erojen johtuvan seurakuntavaalien pintaan nostamasta kärkkäästä sananvaihdosta liberaalien ja konservatiivien välillä verkossa. Niemelä voi jopa pinnallisella tasolla olla oikeassa, mutta todellin syy on kirkon tukahdutettu keskustelu suunnasta.
Savon sanomat julkaisi 29.6. jutun otsikolla ”Mies muuttui homosta alkoholistista uskovaiseksi perheenisäksi – ’Se oli yliluonnollinen tilanne’”
Tuo kirjoitus ilmestyi päivänä, jolloin Helsinki Pride huipentui kulkueeseen, puistojuhlaan ja bileisiin. Useat sanomalehdistä olivat tehneet päivää varten erityisen teemajutun julkaistavaksi. Savon sanomat uutisoi Priden yhdellä STT:n sähkellä. Tämä jutut ilmestyi Vapaakirkon kesäpäivillä Kuopiossa vierailleen sisäministeri Päivi Räsästä koskevan jutun ”kainalossa”. Jutun oli kirjoittanut Anu Korhonen.
Uskonto on konfliktien ja ihmisoikeusloukkauksien aiheuttajana kärkipäätä. Tämä johtuu pitkälti sitä, että jokainen uskonto sisältää ajatuksen, että on se ainoa oikea ja toisinajattelijat on ohjattava oikealle tielle. Vihreät kannattavat yhdenvertaisuutta ja järkiperäisyyttä ja näkevät näiden olevan rauhan ja vapauden ehtoja, joten uskontovastaisuudelle on aatteessa hyvät perusteet.
Kategoriat
Raamatulle ei kuulu erityissuojaa
Sopivan häveliäästi nimimerkin takaa kirjoittava ”Uskon veli” haluaa ylläpitää harhaa kristillisestä Suomesta. Toisin kuin Uskon veli ajattelee, Suomi ei kuitenkaan ole kristillinen vaan uskonnoton valtio. Meillä on historiallisista syistä perustuslaissa määritelty etuoikeusasema luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla. Lisäksi rikoslaistamme löytyy kaksi uskoa suojaavaa pykälää. Historia tai koko eivät kuitenkaan ole kelvollisia perusteluita eriarvoistaa uskonnollisia yhteisöjä keskenään tai muista aatteellisista tai poliittisista yhteisöistä. Jokainen niistä pitää itseään ainoana oikeana. Jotta voimme ylläpitää kestävää yhteiskuntarauhaa meidän pitää kohdalla kaikkia yhdenvertaisesti. Luterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityisasema pitää purkaa ja tiputtaa ne saman säätelyn piiriin kuin muutkin uskonnolliset yhteisöt.
Kategoriat
Maanselän teokraattisesta diktatuurista
Asmo Maanselän mielipidekirjoituksessa 9.7. aika ja paikka edustavat hyvin selkeästi vain kirjoittajan kaipuuta menneisiin loistokkaiksi kuviteltuihin päiviin. Niihin päiviin kun kristillinen holhoaminen tukahdutti vielä enemmän enemmistön kuin vähemmistön vapautta. Maanselkä näyttää kuvittelevan edustavansa jotakin enemmistöä, mutta on tosiasiassa parjaamaansa vähemmistöä huomattavasti pienemmän marginaaliryhmän edustaja. ”Rauhallinen rinnakkaiselo on mahdollista saavuttaa vain siten että marginaali ei vaadi omia arvojaan koko yhteisön arvojen perustaksi”, Maanselkä kirjoittaa. Näin toteutettuna rauhallinen rinnakkaiselo on hetken näennäisesti mahdollista, mutta ei kestävää. Onneksi Maanselkä on siis täydellisen väärässä.
Kategoriat
Hanna Happoselle demokratiasta
Hanna Happosen kirjoituksessa Stimuluksessa 10/2003 sekoittuvat kritiikki Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen toimintaa kohtaan ja kielteinen kanta parisuhteensa virallistaneiden mies- ja naisparien oikeuteen adoptoidan lapsia lähipiiristään. Minä en ole oikea henkilö vastamaan SYL:n hallituksen puolesta, mutta näen kirjoituksessa sumeaa logiikkaa, johon en voi olla tarttumatta.