4th Man Out (Andrew Nackman, 2015)

Adamilta (Evan Todd) on ulostuleminen päässyt lipsahtamaan vähän myöhemmäksi ja se alkaa reilu kakskymppisenä tuntua vähän vaikealta kun samojen kavereiden kanssa on tullut hengailtua kotipaikkakunnalla nuoruudesta asti. Chris (Parker Young), Nick (Chord Overstreet) ja Ortu (Jon Gabrus) viljelevät homovitsejäkin niin taajaan ettei homofobian olemassa olosta ole epäilystäkään. Äidilläkin on kiusallinen tapa haikailla menneiden tyttöystävien perään ja yrittää naittaa Adamia lukioheilalle. Mut pakkohan se on joskus kaapista tulla.

Jatka lukemista ”4th Man Out (Andrew Nackman, 2015)”

G.B.F. (Darren Stein, 2013)

Tanner (Michal J. Willett) ja Brent (Paul Iacono) kuuluvat lukion vähemmän suosittujen (lue: kiusattujen) klikkiin ja kaikesta ilmeisyydestä huolimatta ovat kaapissa. Brent haluaisi parrasvaloihin ja tulla ulos mutta teinisäätämisessä se osa osuukin Tannerille. Lukion kolme ilkeää noitaa haluavat kaikki itselleen homokaverin ja alkaa varsinainen koiranäyttelyiden sarja jossa Tanneria trimmataan ja koulutetaan rooliinsa. Matkalla päättäjäistansseihin on kuitenkin pari pientä mutkaa.

Jatka lukemista ”G.B.F. (Darren Stein, 2013)”

À cause d’un garçon (”You’ll get over it, Fabrice Cazeneuve, 2002)

Vincent (Julien Baumgartner) tapailee 17-vuotiaana salaa hiukan vanhempaa miestä seksin merkeissä, ui lukion joukkueessa ja viettää aikaa ystävänsä (François Comar) ja tyttöystävänsä (Julia Maraval) kanssa. Uusi karheana komea poika (Jérémie Elkaïm) koulussa johtaa viattomaan tapaamisen jonka seurauksena hänet outataan. Kaikki menee tietenkin sekaisin, eniten Vincentin pää.

Jatka lukemista ”À cause d’un garçon (”You’ll get over it, Fabrice Cazeneuve, 2002)”

The War Boys (Ron Daniels, 2009)

Greg (Victor Rasuk), George (Brian J. Smith) ja David (Benjamin Walker) ovat the War Boys – kaveriporukka joka syntyi kun kaksi kaveria rikkoi Gregin yksinäisyyden koulussa. Pojat vahtivat rajaa ja ajavat laittomia maahanpyrkijöitä takaisin Meksikon puolelle. Kaveriporukassa on kuitenkin rajoja myös piilossa ja täysi-ikäistyminen on piirtänyt niitä uudelleen. Myös Davidin ja hänen isänsä välille.

{vimeo}5734393{/vimeo}

Jatka lukemista ”The War Boys (Ron Daniels, 2009)”

Weekend (Andrew Haigh, 2011)

Russell (Tom Cullen) ja Glen (Chris New) tapaavat perjantai-iltana kapakassa. Russell on kaatokännissä ja Glen pelastaa hänet päätyen sänkyyn Russellin kanssa. Aamu alkaa kummallisesti kun Glen käynnistää pienoisnauhurin ja vaatii Russellia kertomaan nauhalle mitä hän ajatteli nähdessään Glenin ja mitä hän halusi yöllä tapahtuvan. Numeroita kuitenkin vaihdetaan ja paskamaisen työpäivän jälkeen Russell tapaa Glenin uudelleen. Seuraan hyvin huumeinen ja hiukan viinainen yö vaikka molemmat jo tietävät että ihastus ei voi johtaa vain sydän suruun Glenin lähtiessä maasta viikonlopun päätteeksi.

Jatka lukemista ”Weekend (Andrew Haigh, 2011)”

Is it just me? (J.C. Calciano 2010)

Blaine (Nicholas Downs) on vetäytyvä ja arka kolumnisti joka haaveilee löytävänsä toisen homomiehen joka olisi kiinnostunut muustakin kuin ”vetoketjuntakaisesta”. Hänen kolumninsa ovat melkoista riutumista ja päätoimittaja alkaa saada niistä tarpeeksansa. Kämppäkaveri Cameronin (Adam Huss) sarjapanot käyvät Blainen hermoille ja syövät entisestään hänen itsetuntoaan. Xanderin (David Loren) avatessa keskustelun chatissä Cameronin kuvan houkuttelemana hän päätyy keskustelemaan Blainen kanssa puhelimessa illasta toiseen. Liian myöhään Blainelle selviää keneksi Xander häntä luulee.

Jatka lukemista ”Is it just me? (J.C. Calciano 2010)”

Comme un frère (Bernard Alapetite – Cyril Legann, 2005)

Sebastien (Benoît Delière) muuttaa äitinsä luolta pikkukaupungista isänsä luokse Pariisiin aivan yhtä paljon paetakseen ihastustaan Romaineen (Thibault Boucaux) kuin päästäkseen homoisampaan paikkaan. Seuranhaku puhelinlinjoilta ja homokapakoista tuottaa kokemuksia jotka eivät kuitenkaan saa unohtamaan taaksejäänyttä ihastusta – ennen kuin se (ensimmäinen) oikea löytyy.

Jatka lukemista ”Comme un frère (Bernard Alapetite – Cyril Legann, 2005)”

Ma vraie vie à Rouen (Olivier Ducastel – Jacques Martineau, 2002)

Etienne (Jimmy Tavares) saa isoäidiltään (Hélène Surgère) 16-vuotislahjaksi digivideokameran ja alkaa kuvata kaikkea mahdollista: äitiään (Ariane Ascaride), kaveriaan (Lucas Bonnifait), opettajaansa (Jonathan Zaccaï), hautausmaata, jyrkännettä, auringonlaskua, kaverinsa tyttöystäviä ja itseään. Etienne nimeää vuoden rakkauden vuodeksi ja tavoittelee Ranskan mestaruutta taitoluistelussa. Kaverilla tyttöystävät vaihtuvat ja opettajasta tulee äidin uusi mies ja isäpuoli, mutta Etienne ei ole kiinnostunut tytöistä. Mitä se merkitsee ei vain ole hänelle itselleen vielä selvää.

Jatka lukemista ”Ma vraie vie à Rouen (Olivier Ducastel – Jacques Martineau, 2002)”

Shiner (Christian Calson, 2004)

Tony (Scott Stepp) ja Danny (Derris Nile) lähtevät homomiehen kanssan pikaiselle baarin taakse kujalle ja Danny hakkaa miehen pahasti. Juopottelu ilta jatkuu päättyen siihen että Tony hakkaa Dannyn. Danny huomaa kiihottuvansa hakatuksi tulemisesta ja hakee lisää Tonyltä. Samaan aikaan Tim (David Zelina) alkaa ymmärtää Bobin (Nicholas King) seurailevan itseään ja se alkaa kiristää pahasti Timin vieteriä. Linda (Carolyn Crotty) ja Reg (Seth Harrington) puolestaan huomaavat lyömisen parantavan seksiään.

Jatka lukemista ”Shiner (Christian Calson, 2004)”

Mies joka rakasti Yngveä (Stian Kristiansen, 2008)

On vuosi 1989 ja Stavangerin nuoria ei innosta ollenkaan opettajansa tapaan Berliinin muurin murtuminen vaan se, että Mathias Rust Band on saanut ensimmäisen keikansa lämppärin paljon nimekkäämmälle porukalle. Jarle (Rolf Kristian Larsen) harjoittelee kavereidensa kanssa innolla, mutta sitten luokalle tulee kesken vuoden Yngve (Ole Christoffer Ertvaag) eikä Jarle ole enää ollenkaan varma onko Katrine (Ida Elise Broch) se oikea. Äidin ongelmat, kaverit ja bändi jäävät sivuun kun Jarle ihastuu. Mutta tunteiden käsitteleminen ei ole helppoa ja kaikki menee yhtäkkiä solmuun.

Jatka lukemista ”Mies joka rakasti Yngveä (Stian Kristiansen, 2008)”