Tony (Scott Stepp) ja Danny (Derris Nile) lähtevät homomiehen kanssan pikaiselle baarin taakse kujalle ja Danny hakkaa miehen pahasti. Juopottelu ilta jatkuu päättyen siihen että Tony hakkaa Dannyn. Danny huomaa kiihottuvansa hakatuksi tulemisesta ja hakee lisää Tonyltä. Samaan aikaan Tim (David Zelina) alkaa ymmärtää Bobin (Nicholas King) seurailevan itseään ja se alkaa kiristää pahasti Timin vieteriä. Linda (Carolyn Crotty) ja Reg (Seth Harrington) puolestaan huomaavat lyömisen parantavan seksiään.
Shiner oli jälleen outo kokemus. Sen verisyys ja väkivaltaisuus on vastenmielistä kuten myös sen tapa käydä vuoropuhelut huutaen. Yhtäkään hahmoista ei voi pitää aivan tavanomaisena ja juonen tavoitteluun menee paljon aikaan. Shiner on selvästikin pienen budjetin elokuva mutta yrittää silti uittaa läpi katsojalle jotakin suurta viestiä väkivallasta ja sadomasokismista. Minulle se tuli perille ajatuksena, että kiihottumisensa ja mielihyvänsä voi saada niin kovin monilla tavoilla – ei mitään uutta siis. Elokuva käsittelee enemmän seksuaalisia mieltymyksiä – sadomasokismia, fetisismiä ja voyerismia – kuin seksuaalista suuntautumista. Yksi sen herättämistä kysymyksistä onkin: kumpi näissä suhteissa oikeastaan on tärkeämpää? Elokuvan sympaattisimmaksi hahmoksi nousee hiukan hitaanoloinen Bob ja hänen ihailemansa Tim. Kuvaustyyli on videomainen ja muistuttaa hiukan Nowhere-elokuvaa, mutta on puolipornografinen. Shiner ei kuitenkaan lopulta ole erityisen hyvä elokuva. Kouluarvosana 7.