Tero KankaanperäRomain (Melvil Poupaud) pyörtyy kesken muotikuvauksen kamera kädessään ja saa hiukan myöhemmin kuulla että hänellä on levinnyt syöpä. Lääkäri antaa hänelle enintään vuoden, ehkä vain kolme kuukautta elinaikaa ilman säde- ja solusalpaajahoitoja mutta Romain päättää ottaa jäljellä olevan ajan haltuunsa. Irrottautuen kaikista siteistä hän jättää taakseen työn, poikaystävän ja perheen.
{youtube}qW7AdifqU2g{/youtube}
Willy (Campbell Scott), Howard (Patrick Cassidy), Paul (John Dossett), Lisa (Mary-Louise Parker), Fuzzy (Stephen Caffrey), David (Bruce Davison), Sean (Mark Lamos) ja John (Dermot Mulroney) tulevat kaikki tietoisiksi homomiesten keskuudessa leviävästä uudesta tappavasta syövästä New York Timesin artikkelista. Eletään kesää 1981. Seuraavan vajaan vuosikymmenen aikana porukasta haudataan puolet aidsin uhreina.
Larva (Dudley Findlay Jr), Lady Marmalade (Michael Lynch) ja Max (Claude E. Sloan) ovat kaikki mustia, hiv-positiivisia, homoja ja queenejä dragissä. Jamela (Suzanne Gregg Ferguson) on myös musta ja positiivinen, mutta myös Maxin sisko ja pienen vauvan äiti. Sam (Jon Kit Lee) on joukon nuorin ja ”negatiivinen”, mutta Maxin poikaystävänä se voi muuttua nopeastikin. On 90-luvun alku ja on huono aika olla köyhä hiv-positiivinen New Yorkissa. Queenien vihan kohteena on erityisesti kaupunginvaltuutettu Melvin Freeman (Bryan Webster), joka vastustaa jälleen uuden hiv-positiivisten hoitokodin perustamista. Niinpä kuka mistäkin päihteestä päänsä sekaisin saava jengi pistää pystyyn erikoisen ja radikaalin suorantoiminnan kampanjan valtuutettujen herättämiseksi vakavaan hiv/aids-ongelmaan kaupungissa. Osaa kaikessa näyttelee huhuttu kaupungin keräämä lista hiv-positiivisista jonka Freemanin toimistossa työskentelevä Sam uskoo voivansa hankkia jengille.
Ray (Paul Freeman) on eläkeikäinen taksikuski, jonka viikonloput täyttyvät touhusta kinastelevien lasten perheiden kanssa. Jim (Alun Armstrong) puolestaan jää eläkkeelle poikakoulusta johon hän tuli oppilaaksi kouluikäisenä ja ”unohti lähteä”. Jimin on tarkoitus tehdä kaksi asiaa ennen kuin kuolee: nähdä maailmaa ja rakastua. Jimin isän joutuminen sairaalaan paitsi lykkää matkalle lähtöä, myös pitkittää Rayn ja Jimin kohtaamista. Hyvin erilaisista taustoista tulevat miehet huomaavat toisen kiehtovan itseään oudolla tavalla ja miesten suhde syvenee.
On 80-luvun alku. Pyrenneiltä Pariisiin saapunut Manu (Johan Libèreau) asuu sisarensa (Julie Depardieu) kanssa prostituoitujen suosimassa naapurustossa. Adrien Michel Blanc) iskee häneen silmänsä homojen kruisailupaikalla ja tutustuttaa tämän vauvaansa vihaavaan kirjailija Sarahiin (Emmanuelle Béart) ja tämän mieheen, siveyspoliisi Mehdiin (Sami Bouajila). Adrienin rakkaus Manuun on yksipuolista, eikä Adrien tiedä Mehdin ja Manun välille syntyneestä suhteesta. Kolmiodraaman paljastuessa Adrien toteaa Manulla äskettäin löydetyn tappavan sairauden, jonka voittamiselle hän omistaa elämänsä.
Massimo (Andrea Renzi) kuolee nuorena ja jättää lesken (”Antonia”, Margherita Buy) suremaan nuoruuden rakkauttaan. Antonia löytää miehensä työpaikalta tuotujen tavaroiden joukosta kopion taulusta nimeltä ”The Ignorant Fairy” ja sen takaa rakkaudella kirjoitetun omistuskirjoituksen seitsemästä vuodesta rakastajalle. Lähtiessään palauttamaan taulua sen antajalle ja etsimään vastauksia Antonia löytää Michelen (Stefano Accrosi), toisen Massimon lesken, ja yhteisön joka rakastaa koko sydämestään vaikkei useinkaan saa rakkautta sukulaisiltaan.
Amic/Amat kertoo ikääntyvän keskiaikaisen kirjallisuuden professorin (”Jaume”, José María Pou) viimeisestä päivästä. Jaumen ystävä Pere (Mario Gas), tämän vaimo Fanny (Rosa Maria Sardà) ja tytär Alba (Irene Montalà) sekä herrojen oppilas David (David Selvas) muodostavat elokuvan suppean hahmojen joukon. Jaume on aina rakastanut Pereä mutta suhde on pidetty ystävyytenä. Nyt David panee Alban paksuksi ja Jaumen hämilleen. Ja sitten soppaa hämmennetään täsmälleen yksi päivä.