Ikuinen ystävyys (Norman René, 1990)

Willy (Campbell Scott), Howard (Patrick Cassidy), Paul (John Dossett), Lisa (Mary-Louise Parker), Fuzzy (Stephen Caffrey), David (Bruce Davison), Sean (Mark Lamos) ja John (Dermot Mulroney) tulevat kaikki tietoisiksi homomiesten keskuudessa leviävästä uudesta tappavasta syövästä New York Timesin artikkelista. Eletään kesää 1981. Seuraavan vajaan vuosikymmenen aikana porukasta haudataan puolet aidsin uhreina.

Ikuinen ystävyys (Longtime companion) on raaka kuvaus vuosista ennen tehokkaan antiretroviraalilääkehoidon keksimistä hiv-infektioon. Kuolema ja sairaus värittävät tarinaa ja tunnelma on lohduton. Elokuva kuvaa hyvin myös pohjatonta pelkoa jota erityisesti Willy kokee sairauden ja kuoleman suhteen. Loppua kohti tunnelmaa keventää homo- ja lesboyhteisöjen lyöttäytyminen yhteen yli luokkaan tai ihonväriin perustuvien rajojen auttaakseen sairastuneita.

Siitä onkin aikaa kun näin viimeksi hiv/aids-teemaa näin vahvasti käsittelevän elokuvan. Toistaiseksi tämä on myös raadollisin kuvaus. Kontrasti nykyaikaiseen käsitykseen hiv-infektiosta ja aidsista on melkoinen ja Ikuinen ystävyys on hyvin masentava. Osana sarjaa sairauden historiasta se on kuitenkin merkittävä; muita osia voisivat olla And the band played on ja Philadelphia. Kouluarvosana 8.

Lisää elokuvasta Wikipediasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *