Perheellinen Aaron Fleischman (Zohar Strauss) ottaa suojiinsa maalta Jerusalemiin paennutta rakastajaansa etsivän Ezrin (Ran Danker). Hän opettaa tälle lihakaupan tehtävät ja majoittaa tämän isältään perimänsä liikkeen yläkertaan. Yhdessä miehet osallistuvat Yeshiva-opetukseen ja Aaron kutsuu Ezrin kotiinsa aterialle. Aaron kokee heräämisen kun suhde Ezriin muuttuu intohimoisen seksuaaliseksi. Yhteisö ympärillä on kuitenkin täynnä kyttääjiä ja uskonnollisia lynkkauspartioita jotka pitävät ihmiset ortodoksijuutalaisuuden ikeessä.
Avainsana: ristiriita
Maxi (Nathan Lopez) on 12-vuotiaana hyvin feminiininen homopoika. Hän asuu Manilan slummissa isänsä ja kahden veljensä kanssa. Vaikka perhe ympärillä ei kyseenalaistakaan Maxin tapaa olla ja ilmaista itseään, muille ihmisille se on pilkan aihe. Pilkan mennessä liian pitkälle Victor (J.R. Valentin) – kirkasotsainen ja komea nuori poliisi – pelastaa Maxin, joka ihastuu häneen. Tästä ei hyvä seuraa, sillä Maxin perheen elanto tulee kaikenlaisesta pienestä vilungista ja varkaudesta.
Aloitetaanpa tarkastelemalla hiukan ristiriitoja (conflict). Ehkä ristiriitojen tärkein ominaisuus on, että ne ovat ajankuluessa väistämättömiä. Niitä on kuitenkin monenlaisia ja tämän artikkelin tarkoituksena onkin pohdiskella keinoja vain niiden turhien tai haitallisten ristiriitojen välttämiseen. Sivistyneesti keskustellen ja argumentoiden asiasta koetut ristiriidat ovat tärkeä ja luonnollinen osa yhdistystoimintaa. Erimielisyyksiä syntyy ja oppositiotoiminta on sallittua yhdistyksessäkin. Sen sijaan hedelmättömät riidat siitä, mitä tapahtui joskus aiemmin tai aktiivien henkilökohtaisiin ominaisuuksiin puuttuminen ovat vain haitallisia ja siksi niitä olisi hyvä välttää.