Kategoriat
Elokuva-arviot

Villikaislat (André Téchiné, 1994)

Serge (Stephané Rideau) ja François (Gaël Morel) ovat samassa sisäoppilaitoksessa Ranskan käydessä sotaa Algeriassa 1960-luvulla. Teinit löytävät keskinäisen runkkailun riemut eivätkä Henrin (Frédéric Gorny) vinot kommentitkaan saa heitä lopettamaan. Sergen isoveli Pierre (Eric Kreikenmayer) tietää ranskan opettaja Madame Alvarezin (Michèle Moretti) olevan kommunisti ja pyytää tältä apua rintamakarkuruuteen. Madame Alvarez kieltää voivansa auttaa ja saa hermoromahduksen Pierren kuoltua Algeriassa. Sergen mielenkiinto touhuihin Françoisen kanssa loppuu hänen kiinnostuessaan Madame Alvarezin tyttärestä Maïtésta (Élodie Bouchez). Maïté ei kuitenkaan ole kiinnostunut Sergestä vaan Françoisesta. François puolestaan on rakastunut Sergeen ja tulee ulos Maïtélle. Henri on Algeriassa syntyneenä ranskalaisena pakolainen kotimaassaan ja törmäyskurssilla kommunistien kanssa. Sodan kauhut kokeneena hän on aggressiivisen sulkeutunut. Näiden vaikeiden tapahtumien ja ihmissuhteiden keskellä tavoitellaan ylioppilastutkintoa ja onnea.

Kategoriat
Yhdistystoiminta

Ristiriidoista ja niiden välttämisestä yhdistyksessä

Aloitetaanpa tarkastelemalla hiukan ristiriitoja (conflict). Ehkä ristiriitojen tärkein ominaisuus on, että ne ovat ajankuluessa väistämättömiä. Niitä on kuitenkin monenlaisia ja tämän artikkelin tarkoituksena onkin pohdiskella keinoja vain niiden turhien tai haitallisten ristiriitojen välttämiseen. Sivistyneesti keskustellen ja argumentoiden asiasta koetut ristiriidat ovat tärkeä ja luonnollinen osa yhdistystoimintaa. Erimielisyyksiä syntyy ja oppositiotoiminta on sallittua yhdistyksessäkin. Sen sijaan hedelmättömät riidat siitä, mitä tapahtui joskus aiemmin tai aktiivien henkilökohtaisiin ominaisuuksiin puuttuminen ovat vain haitallisia ja siksi niitä olisi hyvä välttää.