Minä en ole graafikko, valokuvaaja, kirjapaino- tai lehtialan ammattilainen. Minä harrastelen ja joudun ajoittain työkseni harrastelemaan kuvankäsittelyä ja taittamista. Olen yhdistystoiminnassa taittanut yhdistyksen yleisesitteitä, toiminnasta kertovia ilmoituksia ilmoitustauluille jaettavaksi, lehti-ilmoituksia, mainoksia ja vaalikampanjoihin liittyen ehdokkaiden esitteitä. Kohteina ovat olleet maakuntalehdet, ilmaisjakelu- ja paikallislehdet sekä offset-painot. Olen käyttänyt aluksi hyvin lyhyen aikaa Microsoft Publisheria mutta viime vuodet vapaita ohjelmia: GIMP-kuvankäsittelyä, Scribus-taitto-ohjelmaa ja Inkscape-vektorigrafiikkaohjelmaa. Matkan varrella olen törmännyt hyvin monenlaisiin ihmeellisiin ongelmiin tässä maailmassa ja tässä avaan näitä havaintoja.
Kategoria: Tieto- ja viestintätekniikka
Sain ensimmäisen tietokoneeni 1990-luvun alussa. Käytin silloin ns. purkkien (BBS) keskustelualueita ja tutustuin World Wide Webiin 1994. Pidin ensin vuosikymmenen kotisivuja html-koodia kirjoittaen ja opettelin css:n. Siirryin 2007 Joomla-julkaisujärjestelmään, jolla ylläpidin sivujani seuraavan vuosikymmenen. Linuxia olen käyttänyt ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa ja siirtynyt käyttämään Ubuntua pääasiallisena käyttöjärjestelmänäni 2008. Tämä osa sivuista sisältää kirjoituksiani tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) sivuavista aiheista.
Olin pitkään sitä mieltä että en Netflixiin koske pitkällä tikullakaan koska se ei selvästi minua asiakkaakseen halua. Netflix ei tue Linux-käyttöjärjestelmää. Kaikki viimeaikaiset yritykset saada se toimimaan Linux-alustalla ovat yhteisöstä lähtien, yhtiö ei ole pistänyt tikkua ristiin asian eteen. Vajaa kuukausi sitten annoin kuitenkin periksi ja käynnistin ilmaisen kokeilujakson. Pidin varsin sopimattomana että Netflix vaatii luottokorttitiedot tätä varten ja tilaus jatkuu maksullisena kokeilujakson jälkeen ellet peruuta tilaustasi. Tämä ei mielestäni ole suomalaisen kuluttajansuoja- ja markkinointilainsäädännön hengen mukaista.
Tämän jutun neuvot on kerätty aktivoidessani äskettäin Savon setan jo jonkun aikaa olemassa ollutta Twitter-tiliä. Ne ovat kuitenkin sovellettavissa kenen tahansa käyttöön. Tämän jutun ei ole tarkoitus antaa teknisiä neuvoja siitä kuinka Twitter-tili otetaan käyttöön. Tarkoitukseni ei myöskään ole neuvoa Twitterin vaikuttavaa käyttöä. Keskityn niihin alkutoimenpiteisiin, jotka näyttävät jääneen usein tekemättä.
Lueskellessani YLE Savon uutista Kuopion Taidetorin verkkosivuille kohdistuneesta tietomurrosta – kolmas viikon aikana näkemäni tietomurtouutinen aiempien vieläpä sisällettyä tiedon useamman sivuston murrosta – päätin kirjoittaa sivustojen ylläpitäjille tietoturvan tärkeydestä. Minähän en ole tietoturva-asiantuntija, mutta uskon että vertaiskokemus on voimakkaampi motivaattori kuin satunnainen uutinen itselle tuntemattomasta sivustosta ja ylläpitäjästä. Minulla ei myöskään ole kokemusta murron kohteeksi joutumisesta – yhtäkään ylläpitämääni sivustoa ei ole koskaan murrettu – tietääkseni – mutta olen aina ollut huolissani ylläpitämieni sivustojen turvallisuudesta koska tiedostan osaamiseni rajallisuuden verkkosivujen tietoturvaamisessa.
Helsingin sanomat katsoi viikonlopputunnelmissa tarpeelliseksi julkaista oman versionsa kuluneesta verkkokeskusteluparodiasta. Tätä kirjoittaessani se trendaa Twitterissä ja ehkä siitä tulee hetkellinen mikromeemi Facebookissa. Se on kuitenkin joutava eikä ansainnut tulla julkaistuksi.
Vuosi 2011 oli mielenkiintoinen. Se sisälsi kampanjan ehdokkaana eduskuntavaaleissa ja siirtymän uuteen Joomla versioon sivuilla. Katsoin miltä vuosi näytti näiden sivujen Google Analytics tilastojen kautta katsottuna ja tein joitain mielenkiintoisia havaintoja.
Ongelma
Minulle on kertynyt melkoinen läjä esityksiä Microsoft PowerPoint ja Open Office Impress -muodoissa. Puolet niistä liittyy pitämiini yhdistyskoulutuksiin ja toinen puolet Setan koulutuksiin. Kummassakin luokassa esitykset ne sisältävät variaatioita samasta teemasta: esimerkiksi esityssivuja (dioja, slide) homoseksuaalisuuden määritelmästä löytynee lähes jokaisesta esityksestä eli kymmeninä kappaleina, samoin esityssivuja yhdistyksen hallituksen jäsenen kolmijakoisesta vastuusta. Ajoittain törmään ongelmaan: ”mullahan oli tästä hyvä sivu jo olemassa, mutta missäs esityksessä se oli?” Esitysten kertyminen kuluttaa mielettömästi levytilaa ja uusien esitysten koostaminen vanhoista on melkoisen työlästä. Lisäksi olisi tarvetta jakaa esityksiä myös muiden kouluttajien käyttöön.
Viimeinen minua kiusannut ongelma siirtymisessä ensisijaisesti Linux-käyttäjäksi poistui tänä iltana: sain Civilization IV:n toimimaan Ubuntu 8.04:ssä. Nyt ei ole ainuttakaan syytä, miksi en ensisijaisesti käyttäisi Linuxia. Vieläkin Windowsia on pakko käyttää monissa yhteyksissä esimerkiksi työn vuoksi, mutta kun valitsen jatkossa itselleni konetta se on ensisijaisesti Linuxia varten suunniteltu.
BOINCilla ei onneksi ole mitään tekemistä otsikon järkyttävän Suomi-iskelmän kanssa. BOINC tulee sanoista Berkeley Open Infrastructure for Network Computing . Se on suuret massat lopulta hajautetun laskennan työjuhdiksi valjastanut projekti. Hajautetun laskennan teki kaikille tutuksi SETI@home -projekti, joka valjasti internetin käyttäjät Arrecibon radioteleskoopin valtavan aineiston analysoimiseen etsiessään merkkejä älyllisestä elämästä ulkoavaruudessa. SETI@home toi ensimmäisenä laajaan julkiseen jakoon hajautetun laskennan ohjelman perustietokoneen käyttäjille. Myöhemmin SETI@home oli ensimmäinen BOINC-projektin alustan käyttäjä. Hajautetusta laskennasta ei kuitenkaan olisi koskaan tullut niin suosittua suuren yleisön keskuudessa kuin se tänä päivänä on ellei BOINC-projekti olisi tuottanut alustaansa sen tekemiseen.