Viimeinen minua kiusannut ongelma siirtymisessä ensisijaisesti Linux-käyttäjäksi poistui tänä iltana: sain Civilization IV:n toimimaan Ubuntu 8.04:ssä. Nyt ei ole ainuttakaan syytä, miksi en ensisijaisesti käyttäisi Linuxia. Vieläkin Windowsia on pakko käyttää monissa yhteyksissä esimerkiksi työn vuoksi, mutta kun valitsen jatkossa itselleni konetta se on ensisijaisesti Linuxia varten suunniteltu.
Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut huimaa kehitystä sekä ohjelmistoissa, että ilmeisesti omissa taidoissani. Viimeisinä ongelmina listallani keikkuivat juuri pelaaminen, kännykän kalenteri- ja yhteystietojen synkronointi ja erilaiset lähinnä eri videomuotojen toistamiseen liittyneet ongelmat (webcam, DVD, suljetut muodot…). Ensimmäisenä listalta tippuivat viimeiset, Ubuntun viime vuoden versioissa. Nokian N80:ni sain synkronoimaan nuo tärkeät tiedot bluetoothin kautta muutama viikko sitten ja kuten jo mainittua Civilization IV pyörähti tänään ensimmäistä kertaa pelattavasti koneellani.
Olen käyttänyt Linuxia ajoittain toissijaisena harrastekäyttöjärjestelmänä vuosia. Matkan varrella olen asentanut ja viritellyt SOT Linuxia, Red Hatin versioita ennen Fedoraa ja sen aikana, Susea juuri Novell kaupan alla ja sen jälkeen ja nyt viimeiseksi siis Ubuntua, myöskin Kubuntu-varianttia kokeillen. SOTin aikana onnistuin jopa kääntämään itselleni kernelin – ei mihinkään erityiseen tarpeeseen vaan ihan siitä riemusta että osasin. 🙂 Erilaiset virittelyt ovatkin olleet keskeisiä oppimiselle, erityisesti oppiakseni ne tärkeät perusläksyt, kuten ”jos ei se ole rikki, älä korjaa” ja ”tiedä mitä teet”. Jälkimmäisessä on vieläkin paljon opeteltavaa. En esimerkiksi vieläkään ole keksinyt miksi linux-koneeni herjaa käynnistyessään Buffalo Live Stationin jakojen liittämisestä.
Ubuntu on kovin erilainen Linux kuin monet aiemmin käyttämäni. Se muistuttaa Windowsia niin hyvässä kuin pahassakin. Viimeisin 8.04-versio on osoittautunut myös erittäin kypsäksi järjestelmäksi. Myös Linuxin osajärjestelmät ovat saavuttaneet mielenkiintoisia uusia vaiheita, ehkä merkille pantavimpana Winen 1.0 version saavuttaminen vuosien kehitystyön jälkeen. Linux-kokeilujeni rinnalla on kulkenut oppimisprosessi web-julkaisujärjestelmistä (CMS), erityisesti Joomlasta. Myös Moodlea, phpBB:tä ja dokuwikiä on pitänyt kokeilla. Kaikki edellä mainituthan pyörivät pääsääntöisesti LAMP-alustalla (Linux, Apache, MySQL ja PHP) niin testi- kuin tuotantopalvelimillakin. Tämä yhden erityissovellusalueen opettelu on varmasti tukenut Linux-järjestelmien perusasioiden oppimista. Ohjelmointitaitoja minulle ei kuitenkaan ole vieläkään siunaantunut minkäänlaisia, kuten ei graafista osaamistakaan. 🙂 Kunnioitukseni ja ihailuni avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisöjen käsittämättömään voimaan on kuitenkin vain kasvanut. On uskomatonta, miten hienoja ilmaisia työkaluja ihmiset tuottavat pyyteettömästi ja kuinka he jaksavat opastaa untuvikkoja samojen ongelmien kanssa kerta toisensa jälkeen verkon keskustelualueilla. Olen taitojeni rajoissa yrittänyt kantaa korteni kekoon lähinnä kääntämällä Joomla-komponentteja ja vastailemalla foorumeilla tavallisimpiin kysymyksiin.
Linuxin ja siihen liittyvien taitojeni kypsyminen tuotantovaiheeseen osuvat loistavaan aikaan. En ole vielä koskaan onnistunut saamaan ensimmäistäkään todellista haittaohjelmaa Windows-koneelleni, mutta niiden tultua päivittäiseksi riesaksi, on vain ajan kysymys koska se tapahtuu. Mese suoltaa haittaohjelmien lähettämiä viestejä viikoittain, palomuuri vinkuu vähäisimmilläkin raportointiasetuksilla päivittäin ja roskapostin määrässä ei ole enää mitään tolkkua. Kaikki edellämainituthan liittyvät vielä toisiinsa, joten on erinoimainen hetki jättää Windows vähemmälle ja siirtyä turvallisempaan ja puhtaampaan ympäristöön. Ja tuleehan siitä hyvä, lämpöinen fiilis kun pääsee eroon rahantakomiseen valjastetusta immateriaalioikeuskatastrofista.