Vanha syyttömänä tuomittu mies (Aubert Pallascio) tekee kuolemaan vankilassa ja on pyytänyt piispan (Marcel Sabourin) kuulemaan synnintunnustuksen. Tosiasiassa vanki on yhdessä vankilan papin ja muiden vankien kanssa lavastanut kymmenien vuosien takaiset tapahtumat, jotka johtivat tuomioon. Näytelmä pakottaa piispan kulkemaan vangin rinnalla läpi menneet tapahtumat ja tunnustamaan oman osuutensa niissä. Kuulostaako tutulta? Tämänkin tapaisia elokuvia on tehty useampia.
Avainsana: miehet
Häivähdys pinkkiä (Touch of Pink) sai minut miettimään, montako saman genren elokuvaa olen aiemmin nähnyt. Aihe – sekä eri maanosien, että homo- ja heteroseksuaalisen kulttuurin kohtaaminen perheessä – tuntuu jo kuluneelta, mutta en saanut päähäni kuin Parempi kuin Beckham (Bent it like Beckham) ja Hääjuhla (The Wedding Banquet). Tällä kertaa Alimin (Jimi Mistry) ja Gilesin (Kristen Holden-Ried) suhde on koetuksella kun intilainen suku valmistautuu Alimin serkun häihin.
Oletko koskaan kuullut sanontaa: niin syvällä kaapissa, että perse on Narniassa? Jos et vielä tiedä mitä se tarkoittaa, katso mallia tämän leffan päähenkilöstä! Samalla saat arvokkaan oppitunnin siitä mihin se myös väistämättä johtaa.
Trick (Jim Fall, 1999)
Trick kertoo 24 tunnista, jotka lähtevät liikkelle kun go-go-poika Mark (John Paul Pitoc) pokaa elokuvan päähenkilö Gabrielin (Christian Campbel) metrosta ja miehet etsivät paikkaa naida. Gabrielin ääliö kämppäkaveri monopolisoi kämppää ranskalaisen ”tyttöystävänsä” kanssa eikä muutakaan paikkaa oikeastaan ilmaannu. Satunnaisesta panosta ei sitten tulekaan mitään mutta Markin ja Gabrielin suhde muuttuu vakavammaksi.
Mandragora (Wiktor Grodecki, 1997)
Piditkö Trainspottingia inhorealistisena ja kuvottavana? – Jos, niin älä katso tätä leffaa! Mandragora kertoo 15 vuotiaasta Marekista, joka karkaa kotoa Prahaan ja päätyy Tsekin julmaan poikahuorabisnekseen muiden välineeksi rahaan. Marekin tie kulkee ryöstöjen, väkivallan ja huumeiden kautta tilanteeseen jossa hän kuolee yliannostukseen wc:n eriössä isänsä kustessa pisuaariin oven toisella puolella. Kummallisinta leffassa on, että vaikka katsoja tietää täsmälleen mihin elokuva päättyy 15 minuuttia sitä katsottuaan, Mandragoran katsoo silti.
{youtube}suL3VEJVgLY{/youtube}
Get Real (Simon Shore, 1998)
Get Real on loistava brittiläinen tarina pojasta raivaamassa tietään ulos kaapista koulunsa sosiaalisessa viidakossa. Elämänmakuinen ja realistinen kuvaus huipentuu päähenkilön ulostuloon koulun päättäjäisissä yleisön edessä. Get Real kuvaa hienosti avoimuuden ja kaapissa olemisen valintoja ja motiiveja, Elokuva on hillittömän hauska ja vain hiukan romanttinen. Se perustuu näytelmään nimeltään ”What’s Wrong With Angry?” Kouluarvosanalla arvioiden 9.
Latter Days (C. Jay Cox 2004)
{youtube}4M77ATX4IXE{/youtube}
Joki (Jarmo Lampela 2001)
Jarmo Lampelan käsikirjoittama ja ohjaama Joki kertoo toisiinsa kietoutuvista ihmiskohtaloista eräänä lauantaina pohjoisessa Keski-Suomessa. Mittava näyttelijäkaarti tekee hienoja suorituksia isinä, äiteinä, puolisoina ja lähimmäisinä. Kaikille yhteistä ovat voimakkaat tunteet: rakkaus, viha, himo, suru, inho, epätoivo… Ihmisten elämät nivoutuvat taidokkaasti yhteen ja vaikka elokuvalla ei sen suurempaa viestiä olekaan, se on erittäin viihdyttävä ja vaikuttava.
Kari Heusala
Rakkautta ja kihelmöintiä
Jyväskylä, 2005
Rakkautta ja kihelmöintiän on seksologi Kari Heusalan (Naisen seksuaalisuus, Miehen seksuaalisuus) kevyempi teos seksistä ja kaikesta siihen liittyvästä. Kirja ei ole kansitekstin hehkuttama hillitön huumoripläjäys, mutta onnistuu kyllä kirvoittamaan useita hillittyjä hihityksiä.