Tero KankaanperäZero Patience on jopa tässä sarjassa ihmeellinen elokuva – eikä valitettavasti positiivisessa merkityksessä. Siinä Sir Richard Burton (John Robinson) nuoruudenlähteen kuolemattomaksi tekemänä valmistelee kanadalaiselle luonnontieteen museolla uutta näyttelyä myyttisestä nolla potilaasta (”Zero Patient”, Normand Fauteux), joka ”toi hi-viruksen Pohjois-Armerikan mantereelle Afrikasta”. Elokuva on modernin musikaalin tyylinen.
Urbania on vahvimpia elokuvia joita olen pitkään aikaan nähnyt. Se on loistava tarina väkivallan aiheuttamasta traumasta. Päähenkilönä on supersöpö Charlie (Dan Futteman), joka kokoaa katsojalle pienen pienistä sirpaleista tarinaa, joka muutti hänen elämänsä. Charlie on menettänyt poikaystävänsä ja yrittää oppia elämään ja toipua menetyksestä. Dan Futterman näyttelee loistavasti hellää miestä, joka ei kykene vastaamaan väkivaltaan väkivallalla.
Broadway damage kertoo Marcista (Michael Lucas), Robertista (Aaron Williams) ja Cynthiasta (Mara Hobel). Marc on Broadway näyttelijä wannabe, joka muuttaa yhteen Cynthian, täydellisen lapsellisen Madonna wannabeen kanssa. Robert on Broadway säveltäjä wannabe ja Marcin paras kaveri. Ai niin ja Marc ja Robert ovat tietenkin homoja ja Robert rakastaa salaa Marcia.
Totally confused on todella nimensä mukainen tarina. Johnny (Greg Pritikin) on mielestään läpimurron kynnyksellä oleva artisti, jonka elämän palaset ovat loksahtamassa paikoilleen: ura etenee ja hän on muuttamassa yhteen tyttöystävänsä Annien (Jackie Katzman) kanssa. Rinnalla kulkeva kaveri, Wiley (Gary Rosen), on luuseri, joka kieltää olevansa homo vaikka kerää homopornoa koska ei ole koskaan harrastanut seksiä.
Total Eclipse lienee tunnetuin siitä kaapattunen Leonardo DiCaprion nakukuvien vuoksi. Se on kahden runoilijan, Arthur Rimbaudin (Leonardo DiCaprio) ja Paul Verlainen (David Thewlis) tarina. Molemmat ovat todellisia historillaisia henkilöitä ja harrastivat tiettävästi sodomiaa siihen pisteeseen, että Verlaine kärsi siitä vankeustuomion. Muusta tarinan todenpitävyydestä en tiedä.
Rakkautta ja kuolemaa Long Islandilla on erikoinen tarina brittikirjailijasta (”Giles De’ath”, John Hurt), joka tipahtaa liian nopeasti vuosikymmenten takaa nykyaikaan, ihastuu amerikkalaiseen näyttelijään (”Ronnie Bostock”, Jason Priestley) ja kehittää pakkomielteen tähän. Giles matkustaa Yhdysvaltoihin tapaamaan Ronnieta ja viettääkin paljon aikaa Ronnien ja hänen tyttöystävänsä Audreyn (Fiona Loewi) kanssa. Elokuva saavuttaa huippunsa yksipuolisen rakkauden tunnustuksessa poikkeuksellisen myöhään.
Lola and Billy the Kid kertoo turkkilaisista siirtolaisista Saksassa. Lola (Gandi Mukli) on drag artisti turkkilaisille homomiehille suunnatussa yökerhossa Berliinissä. Hän asuu Bilidikidin (Edral Yildiz) kanssa, vaikka suhde ei kukoistakaan herrojen erilaisten tulevaisuuden kuvien tähden. Yllättäen Lola saa tietää, että hänellä on myös pikkuveli Murat (Baki Davrak) ja perheen historia alkaa avautua koko karuudessaan.
Kevät ja kesä ovat sukujuhlien kulta-aikaa. Kevään päätteeksi juhlitaan ylioppilaita ja muita valmistuneita ja kesällä on tarjolla koko joukko häitä, rippijuhlia ja Prometheus-juhlia. Sukujuhlat tarjoavat itseään etsivälle tai itsessään ei-heteroseksuaalisia piirteitä tunnistavalle nuorelle aivan omanlaisiaan piinapenkkejä.
Spin the Bottle vihjaa olevansa yhtä ja toista elokuvan mittaan ja lopussa katso jää ihmettelemään: mistä tässä oli kysymys. Jonah (Holter Graham) on kutsunut neljä lapsuuden ystäväänsä lapsuuden kesäpaikkaan viettämään viikonloppua. Ted (Mitchell Riggs) ja Bev (Kim Winter) ovat kihlautuneet, Rachel (Heather Goldenhersh) on sekaisin poikaystävän jätettyä hänet ja Alex (Jessica Faller) on oma rääväsuinen itsensä. Viikonlopun aikana pyöritetään pulloa (ei tosin niillä kaikkien tuntemilla säännöillä) ja kelataan ihmissuhteita. Kulminaatio saavutetaan kun Bev tunnustaa Tedille naineensa illalla Jonahin kanssa ja Ted toteaan: ”Tiedän. Niin minäkin.”
”Kultakalalla on 3 sekunnin muisti. Rakastuneet ovat vähän samanlaisia – rakastuessaan unohtaan millainen tuska on edellisen rakkauden päättyminen.” Tätä toistetaan Goldfish memoryssä jatkuvasti ja kultakaloja vilahtelee maljoissa, suihkuverhoissa ja joitain hahmojakin voisi kutsu kultakaloiksi. Goldfish memory kertoo usein ihmisten elämien toisiaan sivuavasta jaksosta jossa suhteita päätetään ja aletaan. Toiset toistavat samoja virheitä kerrasta toiseen, toiset laajentavat horisonttiaan.