Le Vengeuren saapuessa Brestiin miehistö puhuu sen kuuluisasta bordellista, Feriasta, jonka emännän mies vaatii vaimoaan panemaan haluavia miehiä pelaamaan ensin noppaa kanssan ja häviäjät hän ottaa takaapäin. Tullessaan maihin Querelle (Brad Davis) kohtaa veljensä Robertin (Hanno Pöschi), josta on tullut Ferian emännän rakastaja. Veljesten väkivaltainen viha-rakkaussuhde purkautuu tappeluina. Querelle tekee myös oopium-kauppaa, tappaa rikostoverinsa ja syyttää paikallista rakennusmiestä murhasta. Noppansa Ferian isännän kanssa hän häviää tahallaan ja antautuu myös sen kalustoon kuuluvan korruptoituneen poliisin otettavaksi. Ja kaikkea seuraa salaa etäältä Querelleen ihastunut luutnantti Le Vengeurelta.
Avainsana: homoseksuaalisuus
Perry (Anthony Mackie) tuskailee vielä 2000-luvullakin New Yorkin mustia vaivaavaa homofobiaa. Hän on tullut heitetyksi kotoaan jäätyään kiinni toisen miehen kanssa sängystä. Hän kohtaa kodittomien yömajassa Bruce Nugentin (Roger Robinson), yhden Harlemin renessanssin keskeisistä vaikuttajista, ja vaikuttuu syvästi vanhan miehen elämänkokemuksesta. Brucen muistot 1920-luvun New Yorkista asettavat Perryn oman elämän mittasuhteisiin.
Kategoriat
Sata parasta homoleffaa?
AfterElton.com -sivusto julkaisi tällä viikolla laajennetun listansa parhaista homoleffoista kautta aikojen. Olen osan näillä sivuillani arvioimistani elokuvista löytänyt juuri heidän aiemman 50 parhaan homoelokuvan listansa kautta. Lista on nyt laajennettu sataan ja dokkarit on erotettu omaksi sarjakseen. AfterEltonin toimitus kyseli muutama viikko sitten nettiyleisöltä esityksiä listalle ja minäkin oman top kymppini heille lähetin.
Kategoriat
Eighteen (Richard Bell 2005)
Pip (Paul Anthony) elää kodittomana suurkaupungin kaduilla ja vie valkoisia ruusuja veljensä kuolinpaikalle. Häntä yrittävät auttaa vuorollaan poikahuora Clark (Clarence Sponagle), renttuihin rakastuva sossuopiskelija Jenny (Carly Pope) ja isä Chris (Alan Cumming). Pip kuitenkin ajelehtii päämäärättömästi veljensä kuoleman traumatisoimana. Käännekohdaksi muodostuu lopulta hänen kahdeksantenatoista syntymäpäivänään saatu äänikirje edesmenneeltä isoisältä, joka muistelee omaa kahdeksattatoista syntymäpäiväänsä Ranskassa haavoittunutta ja kuolevaa taistelutoveria saksalaisia pakoon kuljettaen.
Katharina (Saskia Vester) on onnesta soikeana saatuaan pojaltaan Hansilta (Andreas Helgi Schmid) kirjeen jossa hän kertoo avioituvansa Nickin (Manuel Witting) kanssa. Äidiltä jää ymmärtämättä vain se, että Nicki on mies. Hans ei ole koskaan onnistunut tulemaan ulos äidilleen ja välit isän kanssa menivät poikki tämän käveltyä ulos perheestä vuosia aiemmin. Niinpä Hansin ja Nickin saapuminen pieneen bavarialaiskylään aiheuttaakin juoruja ja kiehuntaa. Edessä on ulostulokriisi, jota koko kylä hämmentää.
Alex (Andre Schneider) tulee kotiin ennen aikojaan ja löytää poikaystävänsä toisen miehen perästä kameran edessä. Leo (Marcel Schlutt) puolestaan tunnustaa avovaimolleen olevansa kiinnostuneempi miehistä kuin hänestä. Alexin kummalliset ystävät, Steffi (Sascia Haj), Tobias (Udo Lutz) ja Kerstin (Beate Kurecki) eivät tee helpoksi miesten toistensa löytämistä, mutta vaiherikasta touhu on.
Blaine (Nicholas Downs) on vetäytyvä ja arka kolumnisti joka haaveilee löytävänsä toisen homomiehen joka olisi kiinnostunut muustakin kuin ”vetoketjuntakaisesta”. Hänen kolumninsa ovat melkoista riutumista ja päätoimittaja alkaa saada niistä tarpeeksansa. Kämppäkaveri Cameronin (Adam Huss) sarjapanot käyvät Blainen hermoille ja syövät entisestään hänen itsetuntoaan. Xanderin (David Loren) avatessa keskustelun chatissä Cameronin kuvan houkuttelemana hän päätyy keskustelemaan Blainen kanssa puhelimessa illasta toiseen. Liian myöhään Blainelle selviää keneksi Xander häntä luulee.
Kategoriat
Straightman (Ben Berkowitz, 1999)
Jackin (Ben Redgrave) ja Rebeccan (Rachel Tomlinson) suhde on umpikujassa. Molemmat ovat turhautuneita ja seksin puutetta korostaa heidän ystävänsä Davidin (Ben Berkowitz) jatkuva liuta irtosuhteita. Eron tultua Jack muuttaa yhteen Davidin kanssa ja ottaa elämälleen haparoivan suunnan. Jackin kokeillessa miesseksiä, David nai Rebeccaa. Jackin löydettyä Carlosin (Joaquin de la Puente) Davidin ihmissuhdeongelma korostuu.
Augusten (Joseph Cross) on hyvin läheinen äitinsä Deidren (Annette Bening) kanssa. Isänsä (Alec Baldwin) kanssa hänen välinsä ovat etäiset ja katkeavat kokonaan vanhempien erotessa. Deidre on hyvin epätasapainoinen, huono ja turhautunut runoilija ja ajautuu puoskaripsykiatrin hoitoon. Tohtori Finch (Brian Cox) kuppaa kaikki potilaidensa rahat ja adoptoi heidän lapsensa. Tuloksena on talous jota ei erota hullujen huoneesta ja tähän talouteen Augustenkin päätyy.
Elokuvaohjaaja Pedron (Carlos Fuentes) piti tavata näyttelijätär Silvia (Mercè Pons) Kilometre Zerolla Madridin keskustassa, mutta koska Pedro ei tiennyt miltä Silvia näyttää hän lähti vahingossa huora Tatianan (Elisa Matilla) mukaan. Koska Tatiana ei ollutkaan paikalla liikemies Sergio (Alberto San Juan) päätyikin homo Maximon (Armando del Río) matkaan. Maximoa satunnaisille panotreffeille tapaamaan tulossa ollut tanssija Bruno (Víctor Ulate Jr.) päätyy yhteen Benjaminin (Miquel García Borda) kanssa kun Benjamin tuli heitetyksi ulos asunnostaan kämppäkaverinsa Miguelin (Jesús Cabrero) saatua yllättäen Margan (Concha Velasco) asiakkaakseen. Silvia ei alunperin ollut Kilometre Zerolla koska hän heittäytyi Gerardon (Georges Corraface) auton eteen saadakseen roolin tämän tuotannossa. Lähistöllä Amor (Silke) riitelee sulhasensa Marion (Tristán Ulloa) kanssa ennen kuin Mario menee töihin ja päätyy morsiamensa siskon, Roman (Cora Tiedra), piiritettäväksi. Iltapäivän edetessä useimmat ristiintapaajat poikkeavat Marion asiakkaina.