Jussi Koski ja Ville Mäkipelto julkaisivat kuukausi sitten videon jossa käyvät läpi Raamatusta usein homojen hakkamiseen kaivettuja kohtia ja purkavat niitä. Tarkoitukseni oli oikeastaan vaan kommentoiden videota mut sanottavaa kertyi pikkuisen liikaa.
Kategoria: Uskonnottomuus
Syksyllä 1999 sain tarpeekseni evankelisluterilaisen kirkon kannanotoista parisuhdelaista käytyyn keskusteluun ja vuotta myöhemmin minulle varmistui Katekismusta lukiessani etten todellakaan usko kuten kirkko opettaa. Niinpä erosin kirkosta lokakuussa 2000. Sittemmin olen huomannut maailmankatsomukseni olevan lähinnä Vapaa-ajattelijoiden ajatuksia. Viime vuosina olen huomannut kommentoivani kirkollista keskustelua usein ulkoa jonkinlaisena järjestöllisenä ja yhteisöllisenä unilukkarina. Tämä osa sivuista sisältää uskonnottomuuteen, vapaa-ajattelijuuteen, ateismiin ja pakanuuteen liittyviä kirjoituksia.
Kirkolla on nyt näytönpaikka
Olemme vuosia kuulleet kuinka yhdenvertaisuuden vastustajat ovat kirkossa – evankelisluterilaisessa kirkossa siis – ”pieni mutta äänekäs vähemmistö”. Tuo pieni mutta äänekäs vähemmistö on koko 2000-luvun ajanut liberaaleja kirkosta sadoin tuhansin. Nyt näyttää siltä, että viimeisin eroaalto on pääasiassa konservatiiveja jotka ovat tyytymättömiä arkkipiispan iloiseen kannanottoon eduskunnan hyväksyttyä kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista ensimmäisessä käsittelyssä. Kirkko onkin nyt näytön paikassa: joko ”pientä mutta äänekästä vähemmistöä” on häädetty tarpeeksi mahdollistamaan uudistuminen?
Tuorein EVL-kirkon erobuumi jatkuu kolmatta päivää ja kirkon johto on aivan yhtä pihalla kuin neljä vuotta sitten kun lokakuussa menetettiin koko vuoden jäsenkato yhdessä kuukaudessa. Minullakaan ei ole hajuakaan mikä tämän buumin laukaisi mutta sunnuntain melkein tuhat ja eilisen melkein kaksi tuhatta eroa saavat tänään jatkokseen jälleen yli tuhannen eron päivän. Helsingin yliopistosta löydetty päivystävä dosentti Niemelä arvelee YLE:n jutussa erojen johtuvan seurakuntavaalien pintaan nostamasta kärkkäästä sananvaihdosta liberaalien ja konservatiivien välillä verkossa. Niemelä voi jopa pinnallisella tasolla olla oikeassa, mutta todellin syy on kirkon tukahdutettu keskustelu suunnasta.
Kuopion uudelle konservatiivi piispalle, Jari Jolkkoselle, tuli paha mieli kun eroakirkosta.fi -palvelu julkisti viikonloppuna 10-vuotisen toimintansa kunniaksi tiedotteen tavoitteidensa erinomaisesta toteutumisesta. Paha mieli sai hänet kaipaamaan menneeseen aikaan ja romantisoimaan valikoimiaan ”ateismin oppi-isiä”. Hän kaipaa kirjoituksessaan tuttua ja turvallista retoriikkaa uskosta, eikä huomaa että kritiikki ei kohdistu maailmankatsomukseen vaan sen toteutukseen – juuri samaan tekopyhyyteen kuin Jolkkosen ateismin kulta-aikoina.
Uskonto on konfliktien ja ihmisoikeusloukkauksien aiheuttajana kärkipäätä. Tämä johtuu pitkälti sitä, että jokainen uskonto sisältää ajatuksen, että on se ainoa oikea ja toisinajattelijat on ohjattava oikealle tielle. Vihreät kannattavat yhdenvertaisuutta ja järkiperäisyyttä ja näkevät näiden olevan rauhan ja vapauden ehtoja, joten uskontovastaisuudelle on aatteessa hyvät perusteet.
Raamatulle ei kuulu erityissuojaa
Sopivan häveliäästi nimimerkin takaa kirjoittava ”Uskon veli” haluaa ylläpitää harhaa kristillisestä Suomesta. Toisin kuin Uskon veli ajattelee, Suomi ei kuitenkaan ole kristillinen vaan uskonnoton valtio. Meillä on historiallisista syistä perustuslaissa määritelty etuoikeusasema luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla. Lisäksi rikoslaistamme löytyy kaksi uskoa suojaavaa pykälää. Historia tai koko eivät kuitenkaan ole kelvollisia perusteluita eriarvoistaa uskonnollisia yhteisöjä keskenään tai muista aatteellisista tai poliittisista yhteisöistä. Jokainen niistä pitää itseään ainoana oikeana. Jotta voimme ylläpitää kestävää yhteiskuntarauhaa meidän pitää kohdalla kaikkia yhdenvertaisesti. Luterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityisasema pitää purkaa ja tiputtaa ne saman säätelyn piiriin kuin muutkin uskonnolliset yhteisöt.
On kohtuullisen huvittavaa seurata tosiuskovien ”holier than thou” kiivailua Viikkosavon mielipidesivulla. Itseään hurskaina pitävät huutavat kilpaa kirjaimellisemman Raamatun tulkinnan perään kirjan historian täysin sivuuttaen.
Ajatuksia kirkon kriisistä
Viime tiistaista (12.10.2010) A2 Teema: Homoiltaa on seurannut mittavat keskustelu ja protestiaalto kristilliskonservatiivisuutta vastaan. Omaan kaveripiiriini Facebookissa on valikoitunut (ja valikoitu) oikeastaan vain liberaaleja kristittyjä ja erilaisia kirkkoon kuulumattomia tai siitä eronneita henkilöitä. Tämän kirjoituksen pontimena ovat toisen aallon vastaukset eli protestien herättämät viestit liberaaleilta kirkon jäseniltä.
Suomen evankelis-luterilainen opiskelija- ja koululaislähetys, tuttavallisemmin OPKO, teki vajaa kuukausi sitten propaganda-attentaatin VIP-lehdellä Kuopion yliopistokampuksella. Canthian käytävällä silmääni sattunut osittain esillä ollut takakansi herätti epäilyksen ja pikainen selailu vahvisti, että kyseessä todellakin on fundamentalistis-konservatiivinen kristillinen julkaisu. Tunsin pahoinvointia järjenvastaisen propagandan levittämisestä tieteen tuotantolaitoksessa. Pahoinvointi oli kuitenkin nopeasti ohi menevää siihen loukatuksi tulemiseen raivoon verrattuna jota koin kun löysin tuon saman julkaisun postilaatikostani. Ärtymystäni siivitti huomattavasti se että tuo yksityisen kotini jatke yksiselitteisesti ja näkyvästi kieltää mainosten ja uskonnollisten julkaisujen jakelemisen kotiini.
Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt teki kesäkuussa 2006 erinomaisen päätöksen , jolla hän tulkitsi seurakuntien tavan jakaa lehtensä jokaiseen talouteen laittomaksi ja negatiivista uskonvapautta rikkovaksi. Päätös herätti paljon keskustelua, johon itsekin osallistuin mediassa. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi asiakseen puuttua ratkaisuun käsitellessään oikeusasiamiehen vuosikertomusta. Jos nyt sitten haluaisin varmistaa jakokiellon asettamalla sen postilaatikkooni uppiniskaisten jakelijoiden varalta, miten sen tekisin?