Suhteellisen vaalin laskemisesta

Näin syyskokousten aikaan moni tuoreempi yhdistysaktiivi tuskailee yhdistyksen sääntöjen vaalipykälien kanssa. Yhdistyslakihan tarjoaa enemmistövaalia oletusvaalitavaksi yhdistykseen, mutta koska se tuottaa turhan usein sattumatuloksia eikä tarjoa minkäänlaista vähemmistösuojaa ovat monet yhdistyksen sääntöjä kirjoittavat valinneet korvata sen jollakin yhdistylaissa mainituista tai jollakin muulla suhteellisella vaalitavalla. Vaikka enemmistövaali tuottaakin välillä riitoja siitä miten se pitäisi toteuttaa, on se kuitenkin yksinkertaista yhteenlaskua, siinä kun suhteellisissa vaaleissa pitää osata myös kertoa ja jakaa. Tässä artikkelissa on liitteenä pari apuvälinettä suhteellisen vaalin laskemiseen.

Jatka lukemista ”Suhteellisen vaalin laskemisesta”

Lähtisinkö yhdistyksen hallitukseen?

Yhdistykset rekrytoivat hallituksiinsa ihmisiä varsin vähäisin tiedoin. Tarkoitan vähäisillä tiedoilla sitä, että harvoin hallitukseen mukaan lähtevä saa senkään vertaa tietoa tehtävästä kuin työpaikanhakija työpaikkailmoituksesta. Usein ei myöskään ole kysymys valinnasta yhdistyksen osalta vaan ainoastaan ehdokkaan valinnasta: haluanko minä lähteä mukaan. Tästä syystä usein käy niin, että joka vuosi hallituksessa on yksi henkilö joka on mukana täsmälleen yhden kauden kun tehtävä onkin liian vaativa. Tämä voi palvella vähäisessä määrin ko. hallituksen jäsenen oppimista, mutta ei vähimmässäkään määrin yhdistystä.

Jatka lukemista ”Lähtisinkö yhdistyksen hallitukseen?”

Miksi kuuluisin yhdistykseen?

Ylen itsenäisyyspäivän aikoihin julkaisemat tulokset suomalaisten arvoista saivat minut miettimään vanhaa dilemmaa yhdistykseen kuulumisen syistä. Nuo kysely tuloksethan osoittivat puolet suomalaisista ääliöiksi, joiden mielestä oikeus terveydenhuoltoon tai yksityisyydensuojaan on tärkeämpää kuin vaikkapa kuolemanrangaistuksen ja kidutuksen kielto tai uskonnon ja omantunnonvapaus. Samassa kyselyssä kokoontumis- ja yhdistymisvapaus arvotettiin kaikkein alimmaksi. Yhdistysten arjessahan tämä näkyy siinä, että on aina vain vaikeampaa pitää jäsenmäärää yllä ja löytää aktiiveja tekemään yhtään mitään.

Jatka lukemista ”Miksi kuuluisin yhdistykseen?”

Miten tehdä tolkku yhdistyksen toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta?

On taas se aika vuodesta kun yhteisön taloudesta vastaavat puskevat hikeä yrittäessän rakentaa ensi vuoden talousarviota. Se on todella epäkiitollinen tehtävä, josta voi parhaimmillaan odottaa toteamusta: ”sehän meni ihan hyvin”, puolentoista vuoden päästä. Hirvittävän usein yhdistyksen talousarvion laatiminen on kokonaan erotettu toimintasuunnitelman tekemisestä ja se on annettu yksin taloudenhoitajan tehtäväksi. Harvoin kummastakaan suunnitteluasiakirjasta (toimintasuunnitelma ja talousarvio) on keskusteltu hallituksessa ennen niiden laadintaa perusteiden määrittelemiseksi. Tämä johtaa usein siihen, että talousarvio kopioidaan hyvin vähäisin muutoksin edelliseltä vuodelta eikä se vastaa todellisuutta ollenkaan. Toisaalta yhdistyksen jäsenetkin osoittavat asiaan juuri niin paljon mielenkiintoa, että heillä ei todellisuudessa ole minkäänlaista kontrollia yhdistyksen rahan käyttöön.

Jatka lukemista ”Miten tehdä tolkku yhdistyksen toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta?”

Järeä työkalu yhdistystoimintaan

Yhdistystoiminnassa on usein tarpeen käyttää erilaisia listoja yhteystietoja, varauksia, ilmoittautumisia, maksuja tai muuta vastaavaa pohjana kirjeille, sähköpostiviesteille, korteille tai osoitetarroille. Aikaa tuhrautuu usein epäolennaiseen eli tarrojen asetteluun ja asioita tehdään vaikeamman kautta. Työkalut asioiden yksinkertaiseen ja tehokkaaseen hoitamiseen löytyvät kuitenkin lähes jokaiselta Windows-työasemalta. Microsoft Wordin Yhdistämistoiminta pelastaa monesta liemestä. Yhdistämisellä voidaan hakea tietoa (osoitteita, nimiä yms.) melkein mistä tahansa tiedostosta (tekstitiedosto, laskentataulukko, tietokanta…) ja yhdistää se kirjekuoriin, tarroihin, kortteihin, sähköpostiviesteihin tai tekstiasiakirjoihin. Aivan mutkatonta homma ei ole, mutta hyvillä perustaidoilla tietokoneen käytöstä se sujuu kyllä. Jatka lukemista ”Järeä työkalu yhdistystoimintaan”

Ohjeita toimintasuunnitelman laatijalle

Olen kirjoittanut tämän ohjeen alunpitäen KYY:n pääsihteerinä ollessani ylioppilaskunnan hallituksen jäsenille. Siksi siitä näkyy läpi KYY:n tuolloinen käytäntö toimintasuunnitelman laatimisessa. Ohjetta on kehuttu, joten pistän sen tässä jakoon. Monet asiat ovatkin varmasti hyödyllisiä minkä tahansa yhteisön toimintasuunnitelmaan useamman hengen ryhmätyönä laadittaessa.

Ohje on siis kirjoitettu ryhmälle ihmisiä, jotka laativat yhdessä asiakirjaa. Se ei siis sovellu käytettäväksi tilanteessa, jossa yhdistyksen toimintasuunnitelman laatiminen on kumottu yksin sihteerin vastuulle tai puheenjohtaja tekee sen kun ketään muuta ei kiinnosta.

Ohje sopii parhaiten tilanteeseen, jossa hallitus (tai miksei isompikin porukka) kuluttaa riittävästi aikaa hyvissä ajoin etukäteen seuraavan vuoden toiminnan miettimiseen ja kirjaa ajatuksiaan paperille. Tähän työskentelyyn minulla on muutamia ideoita, joita jaan toisessa artikkelissa.

Tämä ohje koskee ennen muuta kirjoitusvaihetta, jonka jälkeen asiakirjaa olisi tarkoituksenmukaista käsitellä ennen sen hyväksymistä myös yhdistyksen hallituksen kesken vapaamuotoisemmin. Tässä vaiheessa on priorisoinnin aika: toimintasuunnitelmaan tulee hyvin helposti kirjoitettua kaiken maailman asiat, eikä se silloin palvele mitään tarkoitusta. Keskeiset asiat ja mahdollisesti vuoden aikana avautuvat tilanteet selkeästi huomioonottava, linjaava ja priorisoiva toimintasuunnitelma palvelee parhaiten työtä tekevää hallitusta.

Kun paperia on ajan kanssa käsitelty hallituksessa sen lopulliseen hyväksymiseen liittyy vähän kokouksessa istumista ja usein voidaan mennä suoraan äänestyksiin jos tarpeen. Tällainen työskentelytapa valmistaa hallituksen jäseniä myös viimeiseen vaihteeseen eli asiakirjan hyväksyttämiseen yhdistyksen kokouksella.

Otan mielelläni vastaan palautetta ohjeesta ja toivon, että minulla itsellänikin on aikaa sitä muokata ja kehittää yleisluontoisemmaksi.

Jatka lukemista ”Ohjeita toimintasuunnitelman laatijalle”

Mistä tietoa yhdistystoimintaan?

Olen toiminut erilaisissa yhdistyksissä vuodesta 1994 lähtien. Kokemukseni on pääasiassa opiskelijajärjestöistä (Farmasian opiskelijayhdistys Fortis ry, Suomen Farmasialiiton Kuopion opiskelijoidan jäsenyhdistys ry, Kuopion yliopiston ylioppilaskunta, Suomen ylioppilaskuntien liitto ry ja Opiskelijoiden liikuntaliitto ry) mutta myös muista järjestöistä (Kuopion seudun akvaarioseura ry, Savon seksuaalinen tasavertaisuus ry, ja Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry). Olen pyrkinyt viime vuosina jakamaan kokemuksiani yhdistystoiminnasta ja tarkoitukseni on laajentaa yhdistystoiminnan osiota sivuillani merkittävästi. Näin ensi alkuun olen koonnut tähän artikkeliin ja linkkikokoelmaan vinkkejä kirjoista ja verkkopalveluista, joista on todennäköisesti hyötyä yhdistyksissä toimiville. Jatka lukemista ”Mistä tietoa yhdistystoimintaan?”