Yhdenvertaisuus ensin

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen pyrkimys täysiin ihmisoikeuksiin ei ole turhan riidan haastamista kuten nimimerkkikirjoittaja Viikkosavossa 3.4.2013 esittää.

Laki laaditaan vain kun se on välttämätöntä. Hyvä laki on tiivis, täsmällinen ja minimoi byrokratian. On vaikeaa perustella redundanttia parisuhteiden säätelyä. Erillisyys myös nostaa esille ja mies- ja naispareja on tarpeen suojella vielä hyvin yleiseltä syrjinnältä.

Jatka lukemista ”Yhdenvertaisuus ensin”

Vastine Pentti Malin aivopieruun Savon sanomissa 3.4.2013

Kirjoitus julkaistiin Savon sanomissa 5.4. otsikolla Väärin perusteltu. Tätä kirjoitustani huomattavasti purevampi vastine Oskari Sihvoselta ilmestyi Savon sanomissa 5.4. mutta se poistettiin verkosta aamupäivän aikana.

Pentti Malin kirjoitus Savon sanomissa 3.4. on hirvittävä kokoelma virheitä, joista muutamia yritän tässä oikaista.

Yhdenvertaisuus on ihmisoikeus. Yksilön vapaus solmia parisuhde ja tulla tunnustetuksi osana sellaista kuuluu hyvin selkeästi yhdenvertaisuuden piiriin. Yhdenvertaisuus asettaa rajat vapaudelleemme: minun vapauteni raja on sinun vapautesi, en voi omia vapauksiani harjoittamalla rajoittaa sinun vapauttasi. Demokraattiset ja uskonnolliset perusoikeudet ovat yhdenvertaisuuden sovellutuksia ja siten alisteisia sille.

Jatka lukemista ”Vastine Pentti Malin aivopieruun Savon sanomissa 3.4.2013”

Toinen erä adoptiokeskustelua: 2-0

Eduskunta keskusteli jälleen eilen rekisteröityjen mies- ja naisparien oikeudesta adoptoida puolisonsa lapsia. Keskustelussa vanhoillis-fundamentalistinen kristillinen leiri heilutteli nuijaa (aikansa weapon of choice) mutta lakiesityksen puolustajilla oli terävämmät sanan säilät. Koska keskustelussa rinnastettiin edustamani ihmisryhmä eläimiinsekaantujiin ja pedofiileihin, katson oikeudekseni todeta, että keskustelussa pers-Pena lunasti eduskunnan tyhmimmän kansanedustajan tittelin ilmoille päätämällään paskasateella. Jos olisin ollut kansanedustajana eduskunnan istunnossa olisin myötähäpeälle herkkänä ihmisenä varmaankin tappanut itseni päästäkseni pois tilanteesta!

Jatka lukemista ”Toinen erä adoptiokeskustelua: 2-0”

Parlamentaarista shoppailua

Kaksi edellistä eduskuntaa määritteli perheen uudelleen parisuhdelain ja hedelmöityshoitolaista käydyn keskustelun kautta. Määritelmän päivittäminen olikin epäilemättä tarpeen, koska antiikkinen perheen määritelmä ei enää sopinut muuttuneeseen yhteiskuntaan. Valitettavasti keskustelua ei saatu päätökseen ja seuraavan eduskunnan tehtäväksi muodostuukin jälkien siivoaminen ja muutoksen vieminen johdonmukaiseen päätepisteeseensä.

Jatka lukemista ”Parlamentaarista shoppailua”

”Ellei jotenkin pystytä todistamaan…”

Stimuluksessa 1/2004 Pekka Ryhänen pyhittää yhden heteroseksuaalisen naisen ja yhden heteroseksuaalisen miehen välistä avioliittoa parhaana kasvuympäristönä lapselle. Samalla Ryhänen kyseenalaistaa mies- ja naisparien soveltuvuutta vanhemmiksi. Osana lainsäädäntötyötä perheen sisäisen adoptio-oikeuden antamiseksi virallistetuille mies- ja naispareille Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi viime vuonna mietinnön ”Lapset ja rekisteröity parisuhde”. Mietintö sisältää lastenpsykiatri Tytti Solantaustan ansiokkaan katsauksen sateenkaariperheiden lapsiin kohdistuneesta tutkimuksesta.

Jatka lukemista ””Ellei jotenkin pystytä todistamaan…””

Hanna Happoselle demokratiasta

Hanna Happosen kirjoituksessa Stimuluksessa 10/2003 sekoittuvat kritiikki Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen toimintaa kohtaan ja kielteinen kanta parisuhteensa virallistaneiden mies- ja naisparien oikeuteen adoptoidan lapsia lähipiiristään. Minä en ole oikea henkilö vastamaan SYL:n hallituksen puolesta, mutta näen kirjoituksessa sumeaa logiikkaa, johon en voi olla tarttumatta.

Jatka lukemista ”Hanna Happoselle demokratiasta”