Kategoriat
Elokuva-arviot

Mansikoita ja suklaata (Tomás Gutiérrez Alea – Juan Carlos Tabío, 1994)

David (Vladimir Cruz) kokee kiusalliseksi selvästi homona pitämänsä itseään vanhemman miehen lähestymisen kahvilassa. Diego (Jorge Perugorría) ei kuitenkaan ota kuuleviin korviinsa Davidin vihjeitä, kylmäkiskoisuutta tai protesteja vaan vie nuoren miehen kotiinsa kirjojen ja valokuvien houkuttelemana. Eletään vuotta 1979 Havannassa Kuubassa ja monet asiat Diegon asunnossa kertovat Davidille, että kunnon kommunistina hänen pitäisi pysytellä kaukana Diegosta. Davidin opiskelukaveri kuitenkin ajaa häntä selvittämään lisää asioita tästä vastakumouksellisesta homosta ja miesten suhde alkaa syventyä.

Kategoriat
Elokuva-arviot

Vakoojan tarina (Marek Kanievska, 1984)

1930-luvun englantilainen sisäoppilaitos ajautuu kriisiin kun kaksi sen oppilasta jää kiinni keskenään runkkaamisesta ja toinen hirttäytyy häpeissään vähän myöhemmin. Tapaus on jäävuoren huippu koulussa, jossa tosihomot ovat harvassa, mutta pojat puuhaavat keskenään niin etteivät tiedä naisista mitään. Yksi itseään homona pitävä on Guy Bennett (Rupert Everett) joka on toivottoman rakastunut toisen talon James Harcourtiin (Cary Elwes). Miesten suhde on pidettävä salassa eikä Bennett avoimena homona löydä muita ystäviä kuin avoimesti kommunistisen Tommy Juddin (Colin Firth). Koulun sisäinen politiikka on nostamassa talon oppilaiden valvojaksi Fowlerin (Tristan Oliver), jota voi pitää vain elokuvan sanoin ”absoluuttisen vastenmielisenä” uskovaisena fasistina. Seuraavassa valtataistelussa homoseksuaalisuus on lyömäase ja traumat johtavat elinikäisiin seurauksiin.

Kategoriat
Elokuva-arviot

Straight-Jacket (Richard Day, 2004)

Straight-Jacket on hyvin hämmentävä elokuva. En oikein osaa päättää onko se muovinen ja huono vai pureva ja hyvä. Guy Stone (Mat Letscher) on menestyvä elokuvatähti 50-luvun Hollywoodissa. Hänen paheensa ovat miehet ja kärähtäessään hän  lähtee mukaan tuottajansa ja agenttinsa juoneen pelastaa uransa avioitumalla studion sihteerin kanssa. Kulissiavioliittoon tuo ryppyjä käsikirjoittaja Rick Fosterin (Adam Greer) ilmestyminen kuvioihin. Juonessa hämmennetään paitsi 50-luvun Hollywoodin pakkoheteroseksuaalisuutta ja hurjaa kaappielämää, myös McCarthyn kommunistivainoja ja kommunismin ja homoseksuaalisuuden propaganda yhteyttä.