Lorenzon (Luca Argentero) ja Daviden (Pierfrancesco Favino) koti täyttyy ystävistä ruuanlaiton ja yhteisen aterian ympärillä usein. Eräällä näistä aterioista Lorenzo menettää tajunsa ja sairaalassa hänellä todetaan vakava lukinkalvonalainen verenvuoto, joka on tuhonnut hänen aivonsa. Alkaa pitkä saatto odotettuun kuolemaan ja surutyö.
Ferzan Ozpetek on suosikkiohjaajani, rakastan hänen elokuviaan. Kantavina teemoina ovat ystävyys, rakkaus, kuolema ja ruoka. Nämä löytyvät myös aiemmin näkemistäni Hamamista ja Le fate ignorantista. Elokuvien tunnelma on lämmin ja syvä ystävyys ja rakkaus kantaa ihmisiä yli vaikeiden aikojen. Ozpetekin henkilöhahmot edustavat laajaa kirjoa ihmisiä elämän eri kolkista mutta heitä yhdistää avaramielisyys ja vapautuneisuus. Ozpetek käsittelee vaikeita parisuhde ja sairausteemoja hyvin humaanisti ja kunnioittaen.
Epätodellisen huvittavana anekdoottina kerrottakoon, että elokuvan yhtä merkittävää käännekohtaa merkkaa sairaalan tupakkapaikalla nähtävä kohtaus jossa Lorenzon ystävät kuuntelevat ymmärtämättä vierestä kun vierasta kieltä matkapuhelimeen kovaa puhuva nainen saa suruviestin – tuo vieras kieli on suomi.
Saturn contro, englanninkieliseltä nimeltään Saturn in opposition, on koskettava ja hieno elokuva. Vaikka olisit nähnyt em. elokuvat aiemmin, kannattaa tämäkin katsoa. Kouluarvosana 9.