Mirko (Goran Jevtic) suunnittelee häitä sivubisneksinä, mutta ottaa päätoimisesti turpaansa uusnatseilta ja homofobikoilta Serbian Belgradissa jossa hän yrittää puolisonsa Radmilon (Milos Samolov) kanssa elää. Etulinjan homojen ihmisoikeustaistelijana hän ei enää muistakaan minkä pahoinpitelyn jälkeen hän päätti hakea viisumia Kanadaan. Viisumin saapuessa Radmilo päättää pelata upporikasta ja rutiköyhää ja haastaa Mirkon tuoreimman asiakkaan Limunin (Nikola Kojo) – Balkanin sodan veteraanin ja kovaotteisen gangsterin – turvaamaan tulossa olevaan Belgrad Pridea. Limunin vaimo (Hristina Popovic) tarttuukin tilaisuuteen ja Limun huomaa olevansa pakotettu toteuttamaan Mirkon unelman jos haluaa omansa toteutuvan. Liittolaisten löytäminen vain osoittautuu vaikeaksi.
{youtube}UAzudh14VQM{/youtube}
Parada oli hirveä elokuva katsoa. Heteroseksistinen väkivalta on läpitunkevaa ja uusnatsit saavat enemmän suojelua poliisilta kuin homot ja lesbot. Oli aivan liian helppo nähdä yhteydet tilanteeseen esimerkiksi Venäjällä juuri nyt. Taistelu yhdenvertaisista oikeuksista Suomessa voi olla samaa ihmisoikeustaistelua kuin Venäjällä ja Serbiassa käytävä, mutta hirveän paljon siistimpää ja etuoikeutetumpaa se on täällä.
Paradan huumori on hurttia ja poliittinen korrektius on kaukana entisen Jugoslavian alueen tilanteen kuvauksesta. Alueen nykytilannetta tuntematta epäilee anakronismia elokuvassa: voiko tämä olla nykypäivää, eikö tämä kuulu 90-luvun puolelle? Vaikka elokuvassa puhutut kielet ovat rytmiltään jotenkin kotoisia, on kielimuuri kuitenkin niin vahva, että tekstityksien varassa kokee jäävänsä paljosta paitsi. Elokuva sekä naurattaa että itkettää ja kannattaa katsoa. Kouluarvosana 8.