Harry (John Hannah) kärsii kosmeettisesta haitasta mikä ei auta yhtään hänen ujoutensa kanssa. Harry ei ole enää nuori, mutta on yhä neitsyt eikä löydä pelastusta pinnallisesta homoyhteisöstä. Hän päättää kadota ja päätyy karulle Walesin rannikolle. Harry löytää vuoroveden armoille hiekkaan kaulaansa myötä haudatun Flintin (Bernard Hill) ja pelastaa tämän. Flint on Harryä selvästi vanhempi ja taipuvainen varastelemaan rojua. Hylätyssä, syrjäisessä talossa miehet yrittävät rakentaa uutta elämää onnettomista tarpeista niin henkisesti kuin materiaalisestikin.
Madagascar skin on artsy-partsy filmi – siis taiteellinen piinallisuuteen saakka. John Hannahin ensiluokkainen näyttelijätyö pelastaa kuitenkin paljon: Harryn ujoon ahdistukseen pääsee ihon alle vain katsomalla ruudulta. Elokuvan kurjassa ankeudessa on suorastaan jotain 70- ja 80-lukujen suomalaisia elokuvia muistuttavaa. Mielleyhtymää vahvistaa tapaa jolla miesten suhteen kehitystä kuvataan. Viihdyttävä Madagascar Skin ei missään tapauksessa ole. Kouluarvosana 8.