Cowboys and Angels, David Gleeson, 2003 (Tarkemmat tiedot Internet Movie Databasesta )
Edge of Seventeen, David Moreton, 1988 (Tarkemmat tiedot Internet Movie Databasesta )
Regular Guys (Echte Kerle), Rolf Silber, 1996 (Tarkemmat tiedot Internet Movie Databasesta )
Latter Daysin DVD-kansi johdatti minut etsimään nämä kolme elokuvaa käsiini ja katsoin ne nopeasti parin päivän aikana. Kaikki kolme ovat homoteemaisia ja varsin mukavaa ajanvietettä.
{youtube}xMtQxZvTU5s{/youtube}
Cowboys and Angels kertoo mitä tapahtuu kun nuori vasta itsenäistyvä heteropoika ja hiukan vanhempi ja kokeneempi homopoika lyövät hynttyyt yhteen asunnon vuoksi. Homopoika on alusta asti kuvattu hyvin ilmeiseksi ja ensisilmäyksellä ”saalistajaksi”. Hetero on vuorostaan untuvikon näköinen, mutta elokuvan aikana roolit kääntyvät päälaelleen. Vaikka tästäkään elokuvasta ei suurta sanomaa löydy, se onnistuu herättämään tunteita. Yllättäen tällä kertaa suurin tunne on viha. Heterokaverin hallitsematon ajelehtiminen ja elämänsä hallinnan menettäminen sotkee elokuvassa monien ihmisten elämää ja ainakin minä katsojana olisin halunnut ravistella ja antaa selkään kaverille. Loppu on sitten perinteinen romanttiselle komeadialle. Ihan katsottava leffa, kouluarvosanalla 8.
Edge of Seventeen kertoo vielä kotona asuvan alaikäisen homopojan itsensä etsimisestä ja kasvusta – oikein kunnon perinteinen coming out leffa. Päähenkilö kohtaa kesäduunissa ensimmäistä kertaa homon ja saa ensimmäisen kokemuksensa miesseksistä. Paras kaveri – tyttö – kehittää samaan aikaan rakkauden päähenkilöön ja loppu onkin kaikille tuttua itsensä etsimistä seksikokemusten ja kolhujen kautta kunnes kaikki huipentuu ulostulemiseen äidille. Homo- ja lesboyhteisön kuvauksessa käytetään monia kuluneita stereotypioita ja yhteisön positiivisia piirteitä vastapainona nopeiden seksisuhteiden vaihtumiselle korostetaan. Hömppää, mutta viihdyttävää, myöskin kasi, joskin hiukan heikompi kuin edellinen.
Regular Guys (Tosi miehiä) on saksalainen ja kertoo heteropoliisista, jonka vaimoke heittää pihalle ja hän päätyy homomiehen sänkyyn ja alivuokralaiseksi. Eurooppalaiset osaavat elokuvan teon paremmin kuin amerikkalaiset. Amerikkalainen homoelokuva on aina pliisua hömppää, mutta eurooppalaisesta löytyy hiukan enemmän terää. Elokuva leikittelee hienosti sillä mitä voisi tapahtua, toteuttamatta katsojan tirkistelyn haluja paljonkaan. Vaikka leffan loppu onkin käännetty yllätysarvolla pelaavaksi latteudeksi, matka elokuvan hahmojen toisissaan aikaan samaan itsetutkiskeluun on hieno. Hahmot ovat selvästi moniulotteisimpia kuin kahdessa edellisessä leffassa vaikka tämäkään elokuva ei pyri kuvailua syvempään viestiin. Joukon parhaana Echte Kerle ansaitsee vahvan ysin. Kouluarvosana 9.