Bongasin ihan vanhingossa Pride-esitteestä, että Königiltä on jälleen suomennettu uusi albumi, tällä kertaa Itämaiden taikuri. Itämaiden taikuri on Lysistraten ja Jagon tapaan itsenäinen erillinen kertomus irrallaan vakiohomppeleiden toilailuista. Tällä kertaa tarina kertoo tiukkapipoisesta mullahista, joka kenkäkauppias (!) taikoo djinniksi, lampunhengeksi, joka komeudellaan, staminallaan ja taidoillaan tyydyttää ensin haaremin naiset ja myöhemmin eräitä saksalaisia naisia ja yhden miehenkin…
Olen tottunut odottamaan Königiltä ikkunoita ravisuttavia räkänauruja ja muutoinkin posketonta menoa. Ensimmäisen kerran petyin Jagon kanssa, se oli mielestäni tylsä. En ole koskaan myöskään keksinyt Tappajakondomien ideaa, mutta …vasemmalla kädellä oli aivan hysteerisen hauska. Tuoreimmasta päästä Kuin kanit konsanaan aiheutti kunnon purkauksia, mutta Superparadise (”Sonninpallit 2”) oli raskas kokemus. Saattaa olla, että Superparadise sattui omassa elämässänikin väärään hetkeen, mutta se veti kyllä mielen matalaksi.
Itämaiden taikuri ei ole Königiä parhaimmillaan. Voisin kuvitella sen hauskana näytelmänä, mutta sarjakuvana se on enintään huvittava. Ainoatakaan kunnon naurun remakkaa se ei kyennyt irrottamaan. Poliittisessa epäkorrektiudessaan Itämaiden taikuri kyllä aiheuttaa omaa kieroutunutta mielihyväänsä. Albumi kannattaa lainata kirjastosta, mutta jos et tosi harrastajan halua ylläpitää täydellistä kokoelmaa Königejä, älä tuhlaa rahojasi tähän albumiin.