Christopher Isherwood (Matt Smith) matkustaa 1930-luvun alussa Berliiniin ystävänsä W. H. Audenin (Pip Carter) kutsumana. Houkutin kaupunkiin ovat sen pojat, joita Cosy Corner -nimisestä salakapakasta löytyy rahaa vastaan rajattomiin. Christopher päätyy asumaan fräulein Thuraun asuntolaan, jonka asukaskunta on Berliinin villien vuosien värikkäintä. Asukkaisiin kuuluu kabareelaulaja Jean Ross (Imogen Poots) josta tulee Christopherin ryyppyseuralainen. Christopherilla on suhteita nuoriin miehiin mutta maailma ympärillä menee hyvää vauhti helvettiin natsien vallan kasvaessa. Lopulta kasvava rauhattomuus ajaa asuntolan asukkaat yksitelleen maanpakoon.
Christopher and his kind on siis kirjailija Christopher Isherwoodin Berliinin vuosista kertova elämänkerrallinen elokuva. Isherwood oli huomattavan tuottelias ja hänen samanniminen elämänkertansa herätti pahennusta Berliinin vuosien poikarakastajissa avoimuudelleen ja suorasukaisuudellaan.
Elokuva kuvaa samaa ajanjaksoa kuin dokumentti Paragraph 175 sekä elokuvat Cabaret ja hiukan myös Bent. Se on 2010-luvun Euroopassa ajankohtaista katsottavaa. Isherwoodin tuotantoa tuntematta elokuva ei henkilökuvana kuitenkaan avaudu. Isherwoodin Berliinin vuodet näyttävät olleen railakkaita, mutta eivät erityisen villejä.
Frãulein Thuraun asuntola asukkaineen on elokuvan valopilkku. Se muistuttaa hiukan Ana Madrigalin asuntolaa sarjassa Tarinoita kaupungista tai elokuvan Delicatessen talon asukkaita. Kaikki ovat hiukan vinksahtaneita mutta sopivat hyvin yhteen.
Draamaa elokuvassa on tarjolla, mutta suuria tunteita se ei kykene herättämään. Myöskään uusia ajatuksia ei muita Weimarin tasavallan viimeisiä vuosia kuvaavia elokuvia nähnyt saa. Kouluarvosana 8.