Kategoriat
Elokuva-arviot

A Moment in the Reeds (Mikko Mäkelä, 2017)

Leevi (Janne Puustinen) palaa Suomeen Pariisista minne hän on paennut tukahduttavalta tuntuvaa maata ja isäänsä. Jo ajomatka isän (Mika Melender) mökille lyö kasvoille kaiken sen miksi hän lähti. Ränsistynyt mökki sisältää paljon muistoja, osa kipeitäkin. Isän jättäessä Leevin kaksin Tareqin (Boodi Kabbani) kanssa korjailemaan mökkiä, miehille muodostuu kiihkeä romanssi.

Olen seurannut Moment in the reedsin tarinaa Jannen kautta siitä kun elokuvahanke tuli julkisuuteen. Olen ollut iloinen sen toteutumisesta ja siitä että Janne on sen pääosassa. Huomaan harkitsevani sanojani tässä blogissa selvästi tavanomaista enemmän.

A Moment in the Reeds – jonka ehdottomasti pitäisi olla suomeksi Kaislikossa suhisee – tavoittaa hienolla tavalla monia asioita. Leevin ja isän vuorovaikutuksen jännite tuntuu tutulta. Luulen voivani tavoittaa myös Leevin suhteen mökkiin ja ne muistot joista saapuminen mökille piirtää tuokiokuvia. Eristyneen mökin rannan hieno tunnelma ei kuitenkaan välity hienosta kuvauksesta huolimatta ilman kokemusta hiljaisuuden äänistä, tuoksuista ja tuntemuksista iholla. Auringonlaskun maisemissa sielu kuitenkin lepää.

Sukupolvien kuilu ammottaa leveänä ja avoimena isän ja Leevin välillä. Se läpäisee kaiken vuorovaikutuksen ja toistaa meille tuttuja tapoja ajatella työtä, maanpuolustusta ja erilaisuutta. Aivan erityisen hienoksi muodostuu se miten isän maailma, jossa homoseksuaalisuus on ”sellaisuutta”, toiseutta ja puhumatonta kohtaa Leevin maailman jossa homoseksuaalisuutta ei tarvitse nimetä, jossa se on tuttua, arkista ja minuutta.

Mikko Mäkelä ja tiimi onnistuvat johdattelemaan katsojan havaitsemaan Leevin ja Tareqin suhteen epätoivoisuuden jo ennen kuin se nousee puheeksi. Molemmat miehet ovat paenneet ja aloittaneet alusta eri paikoissa. Nyt ei ole sellainen hetki jossa suhteella olisi tulevaisuutta, halusipa nuori Leevi mitä tahansa kuvitella.

Amerikkalaisia yleisöjä tulee varmasti kuohuttamaan taas eurooppalainen tapa kuvata alastomuutta ja seksiä. Suomalaisen elokuvan perinteessäkin runsas ja intiimi miesseksin kuvaaminen aiheuttaa lievää kiusaantuneisuutta. Kiusasin Jannea ennen kuvauksien alkua että hänellä tulee olemaan elokuvan julkaisemisen jälkeen vähän salaisuuksia enkä ollut ihan kauhean väärässä. Ohjaaja ja kuvaaja ovat selvästi nauttineet Jannen kuvaamisesta, kamera rakastaa häntä.

Suhteellisen kipeitä asioita käsittelevään draamaan on saatu upotettua hyvin suomalaista huumoria: sellaista vähän viistoa, mustaan vivahtavaa ja kuivahkoa. A Moment in the Reeds on syytä käydä katsomassa kun tilaisuus tarjoutuu. Valitettavasti niitä on Suomessa ollut vielä vähän.

Lisää elokuvasta sen verkkosivuilta.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *