Zac (Olivier Benard, Émile Vallée, Marc-André Grondin) syntyy Gervaisin (Michel Côté) ja Lauriannen (Danielle Proulx) neljänneksi pojaksi jouluna 1960. Laurianne on syvästi uskova katolinen ja Gervais hyvin perinteinen mies. Heidän poikansa ovat kaikki hyvin erilaisia: esikoinen, Christian, on nörtti, Raymond kovis ja Antoine urheilija. Myöhemmin syntyy vielä viidenneksi, iltatähdeksi pikkuveli Yvan. Pienestä pitäen Zac ei ole isänsä suosiossa liian pehmeänä poikana, mutta äiti ymmärtää tätä paremmin. Äiti uskoo myös Zacillä olevan parantamisen lahja. Zac itse rukoilee apua ongelmiinsa, eniten homoseksuaalisiin haluihinsa, joita hänen isänsä on opettanut häntä pitämään kiellettyinä ja likaisina. Hän asettaa itselleen koettelemuksia joiden kautta hän joko tuhoutuu tai pelastuu. Raymond kehittää itselleen huumeriippuvuuden ja ajautuu erilleen muusta perheestä. Raymondin ja Zacin ongelmien kärjistyessä aikuisuuden kynnyksellä alkaa perheen pitkä taistelu sovituksesta.
C.R.A.Z.Y. on monipolvinen kuvaus heteroseksistisen kasvatuksen tuottamien kehitysesteiden voittamisesta. Se nostaa esille niitä lukemattomia tapoja joilla homoseksuaalisuudesta tehdään vähempiarvoista ja huonompaa kuin heteroseksuaalisuus aivan älyttömiin asetelmiin asti. Se näyttää myös hyvin millaisiin tuhoisiin sivuvaikutuksiin ja harhalaukauksiin tuo heteroseksismi sisäistettynä johtaa.
C.R.A.Z.Y. on ranskankielinen, Kanadassa tuotettu ja pääosin kuvattu. Elokuvan moninaisia keinoja on käytetty runsaasti ja taiten, mutta C.R.A.Z.Y. olisi hyötynyt vielä lisäleikkausta, sillä muutamat tarinan silmukat pitkittävät sitä tarpeettomasti. Jatkuva tupakointi ja tarpeeton mystiikka ärsyttävät melko tavalla. Musiikilla on keskeinen osa elokuvassa ja sukupolvien välistä sotaa käydään senkin kautta. Tarina on koskettava ja näkemisen arvoinen. Kouluarvosana 8.