Peggy Williamson on kuollut. Lopun aikoina hän aiheutti pahennusta teksasilaisessa pikku kaupungissa estottomalla käytöksellään ja kuoli lopulta kompastuttuaan yöllä pimeässä motellihuoneessa ukkomiehen lattialle jättämiin puujalkoihin ja lyötyään päänsä. Vainajan sisar, tyttäret, poika, tyttären poika ja ystävät surevat Peggyä ja selvittelevät olosuhteiden vuoksi paljastunutta syrjähyppyä. Keskeisissä osissa ovat homo tyttären poika (Kirk Geiger) joka on karistanut kaupungin tomut jaloistaan ja poika (Leslie Jordan), joka on nuorena suljettu mielisairaalaan koska hän on homo ja pukeutuu naisten vaatteisiin.
Sordid lives on komedia Teksasin vanhoillisista asenteista homoseksuaalisuuteen ja kaikkeen tavallisesta poikkeavaan. Elokuvaa rytmittävät kristillissävytteiset country-kappaleet, mikä hiukan korpeaa pakanaa. Mustaksi komedian tekevät sureminen ja syvän uskonnollisuuden tuottamat traumat joita psykiatria ylläpitää. Vanhat traumat kaivellaan mielen sopukoista psykiatrin tuolissa tai sukulaisen sohvalla ja niitä pöllyytetään uudella antaumuksella. Mielenkiintoista elokuvassa onkin se kuinka potilas määrittelee psykiatriaan enemmän kuin psykiatri koskaan potilastaan. Sordid lives sekä naurattaa että itkettää ja on paras vähään aikaan näkemäni elokuva. Aika kevyt se silti on. Kouluarvosana 8.
Lisää elokuvasta IMDB:stä.