Kategoriat
Elokuva-arviot

Paragraph 175 (Rob Epstein & Jeffrey Friedman, 2000)

Dokumenttielokuvassa Paragraph 175 Klaus Müller haastattelee viimeisiä elossa olevia keskitysleireiltä hengissä selvinneitä homomiehiä. Dokumenttia kuvattaessa heitä oli tiettävästi elossa ilmeisesti kymmenen, tänä päivänä ei yhtään: Karl Gorath kuoli 2003, Pierre Seel 2005, Albrecht Becker 2002, Heinz Dörmer 2001, lesbojen kokemuksille äänen antanut Annette Eick 2010 ja viimeisenä Gad Beck kesällä 2012.

Vanhojen herrojen kertomukset ajasta ennen natsien valtaan nousua ja sen jälkeen ovat koskettavaa kuunneltavaa. On sydäntä riipivää katsella miten 80-90-vuotiaat miehet murtuvat ja liikuttuvat kyyneliin vielä yli 60 vuotta tapahtuneen jälkeen. Useimmat eivät haluaisi enää puhua asiasta ja ovat vaienneet tapahtuneesta 30-40 vuotta elämästään. Trauma on vailla vertaa enkä voi olla ajattelematta, että kuolema on ollut pitkän elämän sen kanssa eläneille myös armollinen.

Maailman sotien välisen Berliinin kerrotaan olleen homoseksuaalien Eedenin puutarha. Kaupungissa oli useita erittäin tunnettuja homojen ja lesbojen kohtaamispaikkoja ja kapakoita. Tämä siitä huolimatta että vuodelta 1871 peräisin ollut §175 StGB (”Paragraph 175”) rinnasti miesten väliset homoseksuaaliset teot eläimiinsekaantumiseen ja määräsi siitä rangaistuksen.

Homoseksuaalien ihmisoikeustaistelun ensimmäisen aalto pyrki kumoamaan pykälän Magnus Hirschfeldin johdolla. Tuon emansipaatioliikkeen aikana luotiin perusta seksologiaksi muotoutuneelle tieteelle ja luotiin sanoja (homoseksuaalisuus) ja määritelmiä joilla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista on puhuttu nykypäivään saakka. Hirschfeld keräsi Institut für Sexualwissenschaftiin mittavan tieteellisen kirjaston homoseksuaalisuutta käsitteleviä teoksia.

Hitlerin ja natsipuolueen noustua valtaan kaikki muuttui. Homojen ja lesbojen kohtaamispaikat suljettiin tai niitä käytettiin syötteinä homoseksuaalien helppoon talteenottoon. 100 000 homoseksuaalista miestä pidätettiin ja jopa 50 000 lähetettiin keskitysleireille tai vankilaan. Homoseksuaalisuus nähtiin pois kitkettävänä, tarttuvana sairautena, josten kuitenkin voitiin ”poiskouluttaa” keskitysleireillä. Hirschfeldin kirjasto poltettiin. Homoseksuaaliset miehet joutuivat natsilääkäreiden kastraatiokokeiden uhreiksi. Kuten tavallista, paragraph 175:kään ei koskenut naisten homoseksuaalisuutta.

Uutinen Gad Beckin kuolemasta Ranneliikkeessä: http://ranneliike.net/teema/holokaustista-pelastunut-glad-beck-on-kuollut?aid=8546

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *