Tary Höykinpuron jo 2006 toimittama Kivun kauneus on maannut vuosia ensin hyllyssäni ja sittemmin ”ei takaisin hyllyyn ennen kuin luettu” -pinossa lattialla sänkyni vieressä. Sen lukeminen kesti kuukausia mutta muodostui lyhyistä intensiivisen ahmimisen jaksoista ja pitkistä tauoista niiden välillä.
Kirja muodostuu sadomasokismin harrastajien tarinoista itsensä löytämisestä ja harrastuksestaan. Tarinoita on kerätty peräti parikymmentä ja mukaan on saatu sellaisia tunnettuja nimiä kuin Outi Alanne ja Qumma. Jälkimmäinen on myös kuvittanut kauniilla valokuvilla kinkyistä.
Tarinoiden lisäksi kirjaan on mahdutettu seksologian maailmanjärjestön Seksuaalioikeuksien julistus, Yuri Höykinpuron turvallisen kinkyilyn opas ja Sofi Oksasen poliittinen kirjoitelma sadomasokismin ja fetisismin poistamisesta tautiluokituksesta. Tältä osin aika ohitti teoksen pari vuotta sitten kun transvestisuus, fetisismi ja sadomasokismi poistettiin tautiluokitelluista parafilioista. Kirjan lopussa on alan sanasto, kirjallisuusluettelo, järjestöluettelo ja linkkikokoelma.
Kivun kauneus on tutunoloinen, sen tarinat kuulostavat hyvin samanlaisilta kuin kymmenet lukemani homojen, lesbojen, biseksuaalien, transvestiittien ja transsukupuolisten tarinat itsensä löytämisestä. Vaikka valtavirran tekemälle niputtamiselle yhdeksi suureksi pervojen joukoksi ei ole mitään perustetta, kokemuksellisesti nämä itsensä löytämiset näyttävät olevan samankaltaisia.
Kirja on miellyttävää ja helppoa luettavaa. Se avaa vähän tunnettua kinkymaailmaa helposti ymmärrettävien kokemusten kautta. Se myös näyttää miten moninainen joukko ihmisiä s/m-leikeistä on kiinnostunut. Erityisesti suosittelen kirjan lukemista sellaisille kinkyilyyn pelokkaan kielteisesti suhtautuville konservatiiveille kuin Atte von Wright, joka kirjoitti sapekkaan kolumnin sairausluokituksen purkamisesta Viikkosavoon sen tapahduttua.
Taru Höykinpuro (toim.)Kivun kauneus
Like, Jyväskylä, 2006