Marie (Monia Chokri) ja Francis (Xavier Dolan) tapaavat kutsuilla Nicolasin (Niels Schneider). Tapaaminen saa jatkoa ja pian molemmat kilpavarustelevat itseään tapaamisiin pyrkien voittamaan nuoren miehen suosion. Nicolas on viattoman oloinen luonnonlapsi joka antaa molempien ymmärtää muttei ymmärrä antaa kummallekaan. Ystävyys on koetuksella.
{youtube}OAGZz7Jgr8I{/youtube}
Kangastuksista – alkuperäiseltä nimeltään Les amours imaginaires, englanniksi Heartbeats – jäi parhaiten mieleen Dalidan kappale Bang bang. Se toistuu elokuvassa useita kertoja avainkohdissa.
Toiseksi parhaiten mieleeni jäi kokemani ärtymys ja halu paukuttaa Nicolasin päätä seinää kunnes hän ymmärtää millainen täystuho on ilmeisesti ihan viattomasti. Olen tällaisen ihmisen toistakymmentä vuotta sitten kohdannut ja pitää olla onnellinen että tuo viattomuus menee suhteellisen nopeasti ohi! Olen kuullut sitä kutsuttavan toivottavaksi ja suloiseksi, mutta sellaiseksi voin nähdä sen vain kun samanlaiset tyypit suljetaan omaan reservaattiinsa meidän tosielämässä kasvaneiden tietä kiveämästä. Lienee ilmeistä että pystyn samastumaan elokuvan muihin päähenkilöihin hyvin henkilökohtaisella tasolla.
Minulle ei sen sijaan aivan auennut mikä tarinasta irrallisten henkilöiden välillä terapeutille puhumien treffi-/suhdekokemusten merkitys tarinalle on. Minusta ne eivät varsinaisesti kerro samaa tarinaa vaan muista kamalista suhteista.
Kaikenkaikkiaan leffan herättämistä tunteista suurin oli siis väkivallan impulssi ja se jätti aika tyhjäksi. Kouluarvosana 8.