Eletään vuotta 1995. Eddie (Fionn O’Shea) ja Amber (Lola Petticrew) käyvät samaa katolista lukiota Irlannissa ja kamppailevat syvän heteronormatiivisen ympäristönsä kanssa. Meno tunneilla ja erityisesti niiden välillä on murhaavan toksista ja yököttävää. Asiat kotona eivät ole juuri paremmin. Amberin isä on tappanut itsensä äskettäin ja Amber asuu asuntovaunualueella äitinsä kanssa. Eddien isä on kylmän kasvatuksen saanut sotilas ja suhde Eddien äitiin rakoilee liiallisten komennuspoissaolojen vuoksi. Amberillä on suunnitelma miten selvitään hengissä lukio loppuun: esitetään seurustelevaa paria.
Dating Amberin katsominen oli tuskallinen kokemus. Omat lukiovuoteni päättyivät vain pari vuotta aikaisemmin ja vaikka suuri kehyskunta Suomessa olikin varmaan liberaalimpi kuin katolinen Irlanti, lukion ilmapiirissä oli liian tuttuja piirteitä. Jos olisin ilkeä väittäisin ettei toksisen maskuliinisuuden piirteitä juurikaan ole liioiteltu elokuvaa käsikirjoitettaessa ja ohjattaessa. Ehkä se Suomessa oli vain hiljaisempaa.
Ja vaikka pysty muistamaan sen jäykistävän kauhun kun oman homoseksuaalisuuden paljastaminen olisi ollut mahdollista, en pysty myötäelämään Eddien tilannetta. Erityisesti väkivaltaiset ja jyrkän torjuvat itseinhon purkaukset, joita Eddiellä on monta elokuvan aikana, aiheuttavat minussa syviä inhon tunteita. Minusta on tullut hyvin yliherkkä sisäistetyn homofobian kaappiin lukitsemille ihmisille. Eddie ei ole sympaattinen ”baby gay” joksi yhden kohtaukden drag-artisti häntä kutsuu.
Dating Amber on hyvin näytelty ja koostettu kokonaisuus. Nimekkäät näyttelijät puuttuvat kaartista mutta mukana olevat tekevät hyviä suorituksia. Ajan musiikki tosin on enemmän läsnä puheissa kuin ääniraidassa enkä muista puvustuksen pukeutumistyyliä tuolta ajalta. Kouluarvosana 8. Elokuvan löytää katsottavakseen esimerkiksi kirjastojen Cineast-palvelusta. Lisää elokuvasta IMDB:stä.