Ystäväni asetti minulle tänä iltana viinilasin äärellä kysymyksen homoseksuaalisuudesta valintana ja siten moraalisena kysymyksenä. Vastasin, mutta jäin pohtimaan kysymystä kotimatkalla. Koko kysymyksen taustallahan on kysymys homoseksuaalisuuden luonteesta: onko se biologista, jotain mihin ihminen ei itse voi vaikuttaa vai ihmisen vapaan valinnan piiriin kuuluvaa (opittua, sosiaalista)?
Moraalin sanotaan olevan käsitys oikeasta ja väärästä. Kenen käsitys onkin sitten jo vaikeampi kysymys; määritelmissä näytetään sekä viittaavaan johonkin laajempaan joukkoon, että edellyttävän kunkin yksittäisen tietoisen, järkevän toimijan valintaa. Näin ollen, jos homoseksuaalisuus ei ole valinta se ei voi olla moraalinen kysymys. Vähemmän ymmärrettyä on, että myöskin dogmaattinen homoseksuaalisuuden kielto sulkee sen pois vapaan valinnan ja siten moraalikysymysten piiristä.
Kysymys on koko juutalais-kristillisen homoseksuaalisuuskeskustelun keskiössä ja se on kirvoittanut leegion enemmän ja vähemmän tieteellistä tutkimusta homoseksuaalisuuden syistä. Tieteellisen näytön osalta voidaan kiistatta sanoa vain, että kiistämätöntä näyttöä kysymyksen ratkaisemiseen suuntaan tai toiseen ei ole. Todennäköistä on, että vastaus ei ole kumpikaan yksin.
Tieteellinen mielenkiinto syitä kohtaan on maailmamme tuntemusta, tietoa ja kehitystä lisäävä voima, joten seksuaalisen suuntautumisen – siis parin tai partnerien valinnan sukupuolipreferenssiin – muodostumisen selvittäminen on mielenkiintoinen kysymys. Humen giljotiini kuitenkin sanelee, ettei tosiasioista voida johtaa moraalisia päätelmiä. Faktoja siitä, missä määrin homoseksuaalisuus on valinta, ei siis voida suoraan käyttää vastaamaan alkuperäiseen kysymykseen. Homoseksuaalisuuden moraalisuus jää siis myös valinnaisuuden selvittyä arvojen pohjalta ratkaistavaksi kysymykseksi.
Mistä tahansa kysymyksestä voidaan tehdä haluttaessa moraalinen ja kysymys homoseksuaalisuuden moraalisuudesta kertookin kysyjän valinnasta tehdä siitä sellainen. Homoseksuaalisuuden problematisoiminen viestii kysyjän taipumuksesta nähdä homoseksuaalisuus ongelmana ja eriarvoisena heteroseksuaalisuuden kanssa – muutoinhan me ratkoisimme varmasti yhtä usein kysymyksiä heteroseksuaalisuuden moraalisuudesta, eikö? Tasavertaisten vaihtoehtojen välillä valintaa ei kai voida pitää moraalisena kysymyksenä vaan makuasiana? Kysymyksen asettaja siis asettaa jo kysymyksessään odotuksen tai hypoteesin, että homoseksuaalisuus on väärin ja tekee vastaamisesta hyödytöntä.